Brexit, EU ja Suomi

Britannian kansanäänestys EU:ssa pysymisestä tai eroamisesta päättyi EU eroa kannattaneiden voittoon. Heti tulosten selvittyä alkoi kampanjointi eroa ajaneita vastaan ja syyttely. No, reaktiot olivat häviäjien reaktioita. Tulos on selkeä vaikkakin ero oli mitättömän pieni, mutta demokratiassa tuloksen tulkinta ei ole tässäkään tapauksessa epäselvä; Britannia aloittaa valmistelut EU:sta eroamiseksi.

Oliko vika eroa kannattavien kampanjassa ja teemoissa, vai oliko sittenkin kyse EU:n epäonnistumisesta olla riittävän houkutteleva vaihtoehto? EU:ssa on vikoja, joiden vaikutus kansanäänestykseen oli ilmeinen: EU on liian kallis ja byrokraattinen järjestely vapaakauppasopimuksen ylläpitoon, euro on valuuttana epäonnistunut, jäsenvaltiot ovat EU säännöillä mitattuna ylivelkaantuneita ja takaavat toistensa velkoja ja EU: n hallintarakenne parlamentteineen ja komissioineen on tehty liittovaltiota ajatellen. Britannia liittyi EU:hun ensisijaisesti ollakseen mukana eurooppalaisessa vapaakaupassa. Ei Britannia tarvinnut euroa tai liittovaltiota.

EU:ssa on paljon hyvää: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Tämä on merkittävä tekijä Euroopan taloudellisessa kehityksessä. Mutta taloudellisuus asioiden tuottamisessa on tärkeä tekijä: EU:n neljän vapauden toteuttamiseen ei tarvita omaa parlamenttia, ei komissiota eikä pysyvää hallintoa Brysselissä, vaan siihen riittää kun itsenäiset valtiot sopivat yhdessä asioista ministereidensä välityksellä. Mieluusti luotan omiin ministereihin Suomenkin kohdalla, enkä niinkään EU:n virkamiehiin.

Nyt kun Britannian kansa on puhunut, maalataan uhkakuvia Britannian tulevaisuuden ylle. Britannia on riittävän suuri neuvotellakseen itsenäisesti, ilman EU byrokratiaa, vapaakaupasta, liikkuvuudesta ja muista tärkeistä intresseistään Kiinan, Venäjän, Intian, Kanadan, Australian, EU:n ja vaikkapa useiden Etelä-Amerikan valtioiden kanssa. Lisäksi briteillä on riittävän tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin. Nyt vain välistä poistuu EU direktiiveineen ja Britannia voi keskittyä omiin globaaleihin tavoitteisiinsa ja intresseihinsä itsenäisesti.

Yksi esimerkki EU:n taloudellisesta tehottomuudesta löytyy kun tarkastellaan Suomen nettomaksujen kehitystä EU:lle. Ne ovat nousseet, vaikka talouden kasvu Suomessa on pysynyt lähellä nollaa tai jopa pienentynyt. Vuosina 2008 – 2014 nettojäsenmaksun kehitys on kulkenut seuraavaa rataa (miljoonaa euroa): 318, 544, 300, 652, 659, 604 ja 809. Vaikka vuosi 2009 oli Suomessa negatiivisen taloudellisen kasvun vuosi, kasvoi EU nettojäsenmaksumme 318 miljoonasta 544 miljoonaan euroon. Jos EU toimisi järkevästi jäsenvaltioiden taloudenpidon kannalta, olisi nettojäsenmaksumme laskenut taloudellisen suorituskykymme mukaisesti. Koska nettojäsenmaksun käyttäytymistä on vaikeampi säännellä, olisi EU jäsenmaksun alentaminen vuosien 2008-2014 välisenä aikana ollut aiheellista Suomen kannalta. Mutta, eihän Suomi ole ruvennut hankalaksi jäsenmaaksi, vaan tähän asti kaikki on maksettu ja jopa rahoitettu, ottamalla ulkomaista velkaa, Kreikkaa ja muita finanssikriisin koettelemia jäsenvaltioita.

EU jäsenmaksujen suuruuden seuraaminen on vain yksi pieni esimerkki EU:n tehottomuudesta ja valtion velkaantumista edistävästä vaikutuksesta. Brittiläinen EU parlamentin jäsen Nigel Farage on osuvasti sanonut, että EU on velkaunioni. Suomi on mukana EU:ssa ja toivottavasti EU muuttuu radikaalisti Britannian kansanäänestyksen jälkeen, ennen kuin tarvitsee ottaa esiin Fixit eli Suomen oma kansanäänestys. EU tuottaa paljon hyvää, mutta millä kustannuksilla se sen tekee. Ei se ole hölmö, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Siksi jokaisen EU jäsenvaltion pitää ensisijaisesti tarkastella EU:n kustannuksia suhteessa saatuun palveluun. EU:ssa on nyt peiliin katsomisen paikka.

ONKO MEILLÄ VARAA?

Yhteisöveron jako-osuudet valtiolta kunnille tulevat laskemaan. Tämä pienentää Varkauden kaupungin tuloja arviolta 700 000 euroa ensi vuonna. Vaikka kaupunkimme taloudellinen tulos olisikin tänä vuonna plus merkkinen, on ensi vuosi haasteellinen taloudenpidon kannalta. Varkaus ei ole mikään taloudellinen onnistuja, sillä tämän vuoden taloudellinen tulos perustuu kriisikuntakriteerit täyttävälle kunnallisveroprosentille.

Lentoliikenteen aloittamiselle ei ole mitään esteitä, onhan meillä lähin lentokenttä Joroisissa. Ainoa ongelma Varkauden lentojen aloittamisessa on Varkauden kaupungin tuki lentoliikenteelle Joroisten kentältä. Miksi kaupunkimme tukisi lentoja siitä rahapotista, joka meillä käytetään sote-palveluiden tuottamiseen tai lasten päivähoitoon ja peruskouluun? Kysymys kuuluukin: mitä palveluita Varkauden kaupungissa vähennetään, jotta lentoliikenteen tuelle löytyy rahaa budjetistamme? Kun kaupunkimme rahaa käytetään johonkin, on se pois jostakin muusta. Näin on aina. Ei ole olemassa loputonta rahalähdettä, ei edes valtiolla.

Varkaudessa ollaan hereillä. Kaupunkimme tekee merkittäviä rakennushankkeita tulevina vuosina: uusi yhtenäiskoulu, sairaala ja uimahalli. Näissä hankkeissa kaupunkimme velkataakka tulee lisääntymään siinä määrin, ettei se mielestäni kestä konserniyhteisöille tehtäviä miljoona takauksia elinkeinopolitiikan nimissä. Jos kaupunki ottaa lisää velkaa, niin sen on parasta suuntautua peruspalveluiden tuottamiseen tarvittavaan rakentamiseen. Näillä investoinneilla luodaan hyvät puitteet palveluiden asiakkaille, mutta myös terveellinen työympäristö työntekijöille.

Varkaudessa ei ole ollut yksimielistä valtuustoa viime vuosien takauspäätöksissä. Ongelmaksi on muodostunut pitkälti se, ettei takausten myöntäminen liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävien hallien rakentamiseen välttämättä ole ’hyvä business’. Liiketoiminnan harjoittamiseen sisältyy merkittäviä riskejä ja kysymys on: pitääkö kaikkien kuntalaisten osallistua kaupungin kautta näiden lainojen takaajaksi? Ei mielestäni pidä, vaan liiketoiminnalle on rahoitusta tarjolla matalalla korolla ihan suoraan ilman kaupungin takausta. Parempi on, että kaupunkimme keskittyy omien toimitilojensa uudistamiseen. Jos velkaa pitää ottaa, tapahtukoon se omien toimitilojen korjaamisen ja uudisrakentamisen takia.

Muutama sana julkisen sektorin tehottomasta tukipolitiikasta. Esimerkiksi lentoliikenteelle maksetaan tietty tuen määrä sen mukaan kuin lentokentän käyttö sitä vaatii. Tuki pienenee, jos lentäviä asiakkaita on riittävän paljon. Varkauden kaupungin ja valtion tuki Joroisten kentän liikenteelle vähentää asiakkaita Kuopion kentällä. Kuopion lentokentän tuen tarve kasvaa samalla kun tukea lisätään Joroisiin. Tässä ei ole mitään järkeä. Tehokkaampaa verovarojen käyttöä olisi tässäkin tapauksessa keskittää julkinen tuki maaliikenteen kehittämiseen, kuin sallia sen käyttö lentoliikenteen aloittamiseen Joroisista.

Valtion ja kuntien tulisi keskittää voimavaransa perustehtäviensä hoitamiseen ja pitää verotus kohtuullisella tasolla. Nyt mukana on kaikenlaisia tukia, veroja ja takauksia, joiden yhteisvaikutuksesta syntyy vain kustannuksia ja velkariskejä, jotka kansalaiset ja yritykset joutuu maksamaan. Kun kansalaisilla ja yrityksillä on tilaa hengittää, syntyy siitä verotulojakin riittävästi valtion ja kuntien kassaan kohtuullisella veroprosentilla.

Vaaliteemat 2

Perussuomalaisten Suomen taloutta tervehdyttävä leikkauslista eroaa muiden puolueiden vastaavista. Perussuomalaiset eivät leikkaa ensimmäisenä maamme sisäisistä palveluista ja palkoista, vaan ovat valmiita leikkaamaan euron tukipaketeista, EU:n nettojäsenmaksusta, kehitysyhteistyövaroista ja maahanmuutosta. Mielestäni eduskuntamme ja hallituksen ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen kansaa. Sitten kun omat asiat ovat kunnossa, voidaan harjoittaa nykyisen laajuisia maailmanparannushankkeita.

Nyt kun useimpien kuntien ja valtion talous on alijäämäinen, pitää taloudenpidossa noudattaa erityistä tarkkuutta. Tuhlailu on lopetettava. Siksi maastamme ulospäin suuntautuvaa julkista maksuliikennettä pitää pienentää.

Euron tukipaketeissa on kiinni monta miljardia ja EVM sopimuksen perusteella siihen voidaan Suomelta vielä pyytää yli 11 mrd euroa. Tämä pyyntö velkaannuttaisi maatamme yhä lisää. Ei ole mitään järkeä olla mukana EVM:ssä, koska se edistää velkaantumistamme.

Kreikka olisi pitänyt jättää rahoittamatta eurovaltioiden yhteisellä sopimuksella. Sen sijaan Saksa ja Ranska olisivat voineet tahoillaan miettiä ratkaisua omien liikepankkiensa pelastamiseksi Kreikan epävarmojen saatavien osalta. Nyt pankit on pelastettu ja veronmaksajat odottavat rahojaan takaisin.

Toiveissani on, että seuraavalla hallituskaudella:

- Suomi irtautuu EVM:stä tai ainakin kieltäytyy rahoittamasta epävarmojen maksajien velkoja.

- EU nettojäsenmaksuun asetetaan noin 300 miljoonan euron katto.

- kehitysyhteistyövaroista leikataan vähintää 500 milj. euroa ja avun vaikuttavuudet otetaan tarkasteluun.

- maahanmuuttoa rajoitetaan ja sen kustannuksia alennetaan.

Verovarojen tuhlailu on lopetettava. Äänestäkää eduskuntavaaleissa.

Hyvinvointivaltio säilyy työllä

Suomessa eletään alijäämäisen julkisen sektorin varjossa. Työllisyysaste on painunut alle 70 %. Monet poliittiset esiintulot ovat viime aikoina koskeneet leikkauslistoja, joilla on tarkoitus saada julkinen sektori eli valtio ja kunnat taloudelliseen tasapainoon. Palveluiden leikkauslistojen sijasta on hyvä keskittyä keinoihin, joilla voidaan parantaa liiketoimintaa ja työllisyyttä.

Hyvinvointivaltiomme säilyy, kun työllisyysaste saadaan nousemaan 75 %. Tähän tarvitaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Jotta uusia työpaikkoja syntyy, pitää yritysten liiketoiminnalle luoda hyvä ja kannustava ympäristö.

Maassamme tarvitaan yritysverojärjestelmän uudistus, jossa yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen käytettävä tulo on verovapaata. Tämä mahdollistaa pääomanmuodostuksen maassamme yritysten oman toiminnan kautta. Kun yritys kehittää liiketoimintaansa, se usein kykenee palkkaamaan uusia työntekijöitä. Työnantajamaksuja voidaan alentaa, jotta uusien työntekijöiden palkkaaminen on edullisempaa. Tähän kun vielä lisätään energian hinnan lasku verotuksen keventämisen kautta, voidaan alkaa puhua yrittäjyysmyönteisestä ja työttömyysvastaisesta politiikasta.

Työllisyysasteen korottamiseen tarvitaan ihmisten liikkuvuuden lisäämistä työn ja yritystoiminnan harjoittamisen välillä. Tilimallinen ansioturva tulee ottaa käyttöön. Siinä sama henkilökohtainen tili toimii ansioturvan lähteenä, olipa henkilö töissä toisella tai yrittäjänä. Silloin ansioturva ei katkea, vaikka henkilö päättää ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi. Tilimallinen ansioturva ei tarkoita pakkoyrittäjyyttä, vaan päätösvalta säilyy henkilöllä itsellään.

ALV huojennetun liiketoiminnan tulorajaa tulee nostaa 50 000 euroon. Tämä mahdollistaa pienten liikevaihtojen tekemisen ilman täysiä ALV tilityksiä. Tällä on vaikutusta yrityksen kykyyn palkata työntekijä.

Leikkauslista on minullakin mielessäni ja siitä lopuksi. Leikataan Suomen ulkopuolelle menevistä maksuista. EU nettojäsenmaksun alennus 300 – 600 miljoonaa euroa, joka tekee 50 – 100 euroa per kansalainen. Kehitysavun pienentäminen ja vaikuttavuuden tarkastelu, josta vähennys valtion menoihin noin 500 miljoonaa euroa. Vastuu osasta kehitysapua pitää siirtää kansalaisille ja järjestöille, jotka oman päätöksensä mukaan, moraalisesti toimien voivat antaa kehitysapua haluamilleen kohteille.

Luovutaan rikkidirektiivistä ja päästökauppajärjestelmästä siihen saakka, kunnes kaikki valtiot ovat niissä mukana. Tällä hetkellä nämä järjestelmät ovat ulkomaankauppamme haitta ja ylimääräinen kustannus. Nämä kaksi ympäristötekoa ovat pelkkiä EU tason toimia, joilla ei ole vielä riittävää vaikuttavuutta: kumpikaan niistä ei kosketa koko maapalloa, jonka ilmastosta on kyse. Sitten kun kaikki valtiot tulevat mukaan, tulee Suomen ja Euroopan liittyä niihin.

Eurovaltioiden aloittama pelastuspakettipolitiikka kannattaa lopettaa ennen kuin Italia tulee mukaan. Kreikan, Irlannin ja Espanjan pelastamista ei olisi pitänyt aloittaa alkuunkaan. Saksa, Ranska ja Britannia olisivat voineet miettiä tahoillaan, kuinka pelastavat omat liikepankkinsa vuonna 2010, kun Kreikka tarvitsi apua euromääräisten velkojensa maksuun. Nyt Suomen valtionvelkaa ja riihikuivaa rahaa on pistetty tähän tuhlailuun. Kreikka on velkaisempi kuin silloin kun sen pelastaminen alkoi ja nyt me veronmaksajat olemme vastuussa näistä veloista ja takauksista.

Katse on käännettävä oman maamme asioihin ja vähemmän ulkomaille. Suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestys on hyvinvointivaltiomme pelastus.

Vaaliteemat 1

Keskeiset vaaliteemani on typistettävissä kolmeen sanaan:

VAPAUS
Vapaa, itsenäinen Suomi ja vapaudessa elävä kansa. Suomi on puolustamisen arvoinen maa.

TOIMEENTULO
Yhteiskunnan tulee mahdollistaa kannustava, joustava ja turvallinen ympäristö kansalaisten ja yritysten vapaalle toiminnalle siten, että toimeentulon hankkiminen työllä ja menestyminen on mahdollista.

VÄLITTÄMINEN
Lähimmäisen rakastaminen ja välittäminen rakentaa parempaa maailmaa sekä lähellä että kaukana. Rakkautta ei voi ulkoistaa jollekin toiselle, vaan se alkaa meistä jokaisesta ja vaikuttaa yhteisöihin.

Vapauden, toimeentulon ja välittämisen ajatuksilla olen vaaleissa mukana. 
Suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestys on hyvinvointivaltiomme pelastus.

Suomi nousuun työllä ja yrittämisellä

Otan muutamia keskeisiä vaaliteemoja esiin tässä kirjoituksessani. Taustaltani olen maaliskuussa 50 vuotta täyttävä YTM ja insinööri. Toimin ICT-alan yrityksessä laatupäällikkönä ja osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. 

Hyvinvointi syntyy työnteolla ja lähimmäisistä välittäen. Sen tähden olen valmis seuraaviin:

Suomeen tulee luoda kasvua tukeva ympäristö yksityiselle liiketoiminnalle.

Yritysverojärjestelmän pitää tukea pääoman muodostusta Suomeen ja liiketoiminnan kehittämistä täällä.

ALV vapaan ja huojennetun liiketoiminnan tulorajoja pitää nostaa.

Suoria julkisia yritystukia pitää vähentää ja verotusta keventämällä luoda kannustava liiketoimintaympäristö kaikille yrityksille. Markkinat valitsevat menestyjät.

Työnteolla ja yrittämisellä maksetaan perusturva ja muut julkiset palvelut. Lähimmäisistä on pidettävä huolta ja puolustettava hyvinvointivaltiota.

Työntekemisen ja yrittäjyyden välistä liikkumista tulee helpottaa vähentämällä byrokratiaa ja tuloloukkuja. Ihmiset pitää saada töihin.

Puolustusmäärärahoja on korotettava vähintään 150 miljoonaa euroa.

Päästökauppajärjestelmästä pitää luopua, kunnes Kiina, Venäjä ja USA ovat siinä mukana.

EU:n nettojäsenmaksua on alennettava.

Rikkidirektiivin rikkirajat tulee yhdenmukaistaa kaikille merille.

Koulutukseen kannattaa panostaa ja pysäyttää aloitetut leikkaukset.

Verotuksen tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että samansuuruisia ansiotuloja ja eläkkeitä verotetaan samalla prosentilla.

Valtion ja kuntien varojen käytön pitää olla läpinäkyvää, jotta kansa tietää mihin varoja käytetään.

Yllä mainittujen toimenpiteiden vaikutus on talouselämään ja työllisyyteen myönteinen. Lisäksi julkisella sektorilla voidaan keskittyä peruspalveluiden tuottamiseen tuhlailun sijasta.

Suomi nousuun työntekoa ja yrittämistä kannustavalla politiikalla.

Kreikan vaalit ja velanmaksu

Kreikassa on vaalit tänään sunnuntaina 25.1.2015. Vaalien ennakkosuosikki on sosialistinen Syriza. Puolue vaatii vaaliohjelmassaan Kreikan ulkomaisten velkojen leikkausta kolmasosalla. Velkojen leikkaaminen ja oman kansan edun ajaminen eivät ole huonoja asioita itsenäisessä valtiossa. Mutta velkojen maksamattajättäminen jarruttaa Kreikan oman verojärjestelmän kehittämistä. Tarkoitus on ollut, että veronkierto saadaan kuriin ja Kreikan valtio saa ne varat, jotka sille kuuluvat.

Kreikan verojärjestelmän kehittämistä on jarruttanut myöskin Euro maiden pelastuspaketit, joilla Kreikkaa on rahoitettu kriisin puhkeamisen jälkeen. Kriisin ratkaisua ei ole tapahtunut kaikesta ulkomaisesta velkajärjestelystä huolimatta. Kreikka on velkaisempi tänään kuin kriisin alussa.

Kreikan auttamiseksi on tehty virheitä. Euromaiden ja IMF:n tukipaketit eivät ole ratkaisseet ongelmaa, vaan ovat velan turvin eläneen Kreikan nykyisen ongelman syy. Väärin hoidettu, verojärjestelmää ei ole tarvinnut korjata.

Perussuomalaiset eivät lähteneet 2011 Kataisen hallitukseen, koska mm. euron kriisiä Kreikassa hoidetaan väärin. Velkaa ei pidä antaa ylivelkaantuneelle lisää ja varsinkin, jos tämä ei korjaa omaa taloudenpitoaan. Nyt on suomalaisten verovaroja vaarassa Kreikan tilanteen takia vähintään 2 miljardia ja tällä hetkellä enintään 7 miljardia euroa. Huh, huh. Tälle rahalle olisi ollut muuallakin käyttöä, jossa sillä olisi aikaansaatu tuotannon lisäystä.

Kataisen hallituksessa jatkettiin Kreikan rahoitusta ja euron pelastamiseksi muodostettavan EVM liikepankin perustamisen tukemista. Perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä tällaista politiikkaa. Syy ei ollut puoluepoliiittinen, vaan taloustieteellinen. On monia taloustieteilijöitä, jotka eivät voineet hyväksyä euron ja erityisesti Kreikan pelastamiseksi rakennettavaa järjestelmää. Nyt monien hallituksessa mukana olleiden kädet ovat sidotut tukipakettipolitiikkaan. Siitä pitää luopua, minkä EKP onkin myöntänyt oikeaksi, kun on alkanut USA:n keskuspankin tavoin ostamaan valtioiden velkakirjoja. Velkakirjaostot tarkoittavat sitä, että valtio lähettää keskuspankille velkakirjan tietylle summalle ja keskuspankki siirtää valtion tilille pyydetyn ja hyväksytyn summan. Kansankielellä tätä kutsutaan seteleiden painamiseksi painokoneella.

EKP:n päätös heikentää euron ulkoista arvoa suhteessa dollariin ja siten vauhdittaa euromaiden vientiä EU:n ulkopuolelle. Mutta tämä päätös tulee 4 vuotta liian myöhään. Kreikka ei ehdi mukaan. EU on velkaunioni ja velkaantuminen jatkuu Suomea myöten.

Kolumni Warkauden lehdessä 13.1.2015

VELKAANTUMISEN PYSÄYTTÄMINEN

Julkisen velkaantumisen pysäyttäminen on tärkeää tehdä riittävän ajoissa. Valtion ja kuntien velkaantumisen vähentäminen onnistuu, kun budjettien alijäämät saadaan poistettua ja julkisen sektorin taloudet tasapainoon. Esimerkiksi yritystoiminnassa ryhdytään heti radikaaleihin toimenpiteisiin, kun odotettavissa olevat tulot pienenevät. Sama pitää tehdä julkisella sektorilla ja pysäyttää velaksi eläminen. Veroja ja julkisia maksuja korottamalla vain heikennetään liike-elämän kilpailukykyä. Liian korkeat verot ja työnantajamaksut lisäksi vähentävät työntekijöiden määrää ja lisäävät työttömyyttä. Liian korkeat verot lamauttavat talouden toimeliaisuuden ja paisuttavat ennestään yli varojensa eläviä valtiota ja kuntia. Tällä hetkellä julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteestamme on noin 60 %. Osuus kansantaloudesta on liian suuri.

JOUSTAVUUDEN LISÄÄMINEN

Työllisyysasteen kasvattaminen nykyisestä alle 70 %:in tasosta 75 %:iin on taloutemme ja hyvinvointimme kulmakivi. Työtä tekemällä syntyy hyvinvointia ja varallisuutta. Työn ja yritystoiminnan tuloksena syntyy verotuloja. Työttömyyden ja työntekemisen rajaa tulee madaltaa siten, ettei synny tuloloukkuja lyhytkestoisten työtehtävien tekemisestä työttömyyden kestäessä.

On valittava ja otettava käyttöön jo kehitettyjä uusia malleja, joilla kannustetaan ja vapautetaan ihmiset liikkumaan sujuvasti työn, yritystoiminnan ja joutilaisuuden välillä vastuuta kantaen omasta ja lähimmäistensä hyvinvoinnista. Uudet mallit vaativat rohkeaa ajattelua ja valmiutta luopua vanhoista liian kalliista rakenteista. Työelämään ja yritystoimintaan osallistumisen rajaa pitää madaltaa, jotta työllisyysaste saadaan nostettua hyvinvointimme edellyttämälle tasolle.

TEHOKAS KOHDENTAMINEN

Verotuksen soisi olevan tasapuolista ja oikeudenmukaista. Verotus ei saisi häiritä talouselämää, jossa verotulot pääosin syntyvät. Saman suuruisista tuloista pitää maksaa veroa saman prosentin mukaan. Saman suuruisia työtuloja ja eläkkeitä pitää verottaa veropolitiikan periaatteiden mukaisesti samalla prosentilla, koska tulojen suuruus on määräävä tekijä. Eläkkeet ovat ansaittua tuloa siinä missä työtulotkin.

Verotuksella ja yritystukien maksamisella puututaan markkinoiden toimintaan ja samalla syntyy tehottomuutta. Esimerkiksi Varkauden Aluelämpö Oy:n päätös periä 30% korkeampaa hintaa kaukolämmöstä hybriditaloilta, ohjaa markkinoiden toimintaa julkisen sektorin toimesta. Se estää uusien energiantuottamistapojen tuloa Varkauteen ja samalla kaupunkimme visiota 'Varkaus – luovaa energiaa Itä-Suomesta' toteutumasta. Visio voi kylläkin toteutua, koska siinä puhutaan Itä-Suomesta, joten kehittyvät energiantuottamistavat leviävät kaikkialle muualle paitsi Varkauteen. Onko verovaroilla ja korotetuilla kunnan omistaman yhtiön taksoilla tarkoitus tukea kaupunkimme visiota vai estää sitä? Vision edistämiseen kaupunki käyttää verovarojaan ja tehottomuutta syntyy, kun toinen julkinen toimija omalla hinnoittelullaan estää kehittämästä 'luovaa energiaa'.

Varkauden vision toteutus on yksi esimerkki tehottomasta julkisten varojen käytöstä, jota esiintyy muuallakin. Nykyisen politiikan on muututtava ja tehottomat julkisten varojen käyttökohteet purettava. Tehottoman tukemisen sijasta verovarat pitää ohjata valtion ja kuntien lakisääteisten palveluiden hoitoon. Annetaan markkinoiden hoitaa kysymykset siitä, mitä tuotetaan, miten tuotetaan ja kenelle tuotetaan?

SANANVAPAUS

Kirjoitan tätä Pariisin tapahtumien varjossa, 'Je suis Charlie'. Meidän demokratiaamme kuuluu mm. sananvapaus, ajatuksenvapaus, kokoontumisvapaus, uskonnonvapaus ja elinkeinovapaus. Kun sanoilla on loukattu, on hyvä puolustautua sanoilla, eikä tarttua aseisiin. Barbaarinen murhaaminen pitää pysäyttää ja sen tekevät parhaiten poliisi ja puolustusvoimat. Meillä yksilöillä on oikeus puolustaa omia vapauksiamme ja omaisuuttamme, mutta väkivalloin hyökkäämään ei tarvitse lähteä. Käytetään sanan säilää rohkeasti. Eläköön vapaus ja länsimainen demokratia.