tiistai 14. maaliskuuta 2017

Vapaus, toimeentulo, välittäminen

Vapaus on arvokas asia, olipa kyseessä yksilön vapaus tai valtion itsenäisyys.

Vapaa ihminen voi toteuttaa elämässään omaa suunnitelmaansa ja tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Vapauteen kuuluu vastuu. Jokainen vapaa valinta tuo mukanaan vastuun valinnan seurauksista.

Vapaa yksilö ottaa vastuun omista valinnoistaan ja teoistaan.Hän toimii eettisesti.

Vapaassa yhteisössä jokainen voi hyötyä oman ponnistelunsa tuloksista. Onnellisuuden tavoittelu ja menestyminen ovat haluttuja asioita. Useimmat toivovat menestyvänsä elämässä.

Menestyminen ja rikastuminen on sallittava jokaiselle, joka laillisia elinkeinoja ja työtä tekemällä haluaa niitä ja saavuttaa ne. Onnittelut jokaiselle menestyneelle.

Menestystä ei mitata pelkästään rahassa, vaan se voi olla myös vaikkapa taiteellinen tai urheiluun liittyvä saavutus. Niistä ei aina tule suuria tuloja.

Onnellisuus ei kuitenkaan ole suurimmat tulot, vaan onnellisuus liittyy meidän sisäiseen, 'sielulliseen' olemukseemme. Vähäisilläkin tuloilla ja omaisuudella voi olla onnellinen. Onnellisuus ei siis ole kiinni rahasta.

Kun elämä kolhii, vaikkapa sairauden tai työttömyyden muodossa, tulee yhteisön kyetä tukemaan ja tarvittaessa auttamaan. Tähän tarpeeseen meillä on sosiaali-terveys ja hyvinvointiin liittyviä julkisia palveluita.

Välittämisen yhteisöt ja yhteiskunnat ovat sellaisia, joissa veroja kerätään niihin palveluihin, jotka auttavat apua tarvitsevia lähimmäisiämme.Turhuuksiin ei pidä kerätä veroja, koska turhuudet johtavat vain liian korkeisiin veroihin.

Kunta palvelee, tuottajat vaihtelevat


Varkauden kaupungin talous on riittänyt palveluiden tuottamiseen hyvin. Välillä on kaupungissamme villiinnytty kuluttamaan enemmän kuin on ollut tuloja. Seurauksena ovat olleet alijäämäiset tilinpäätökset. Kaupunkimme on siis velkaantunut tai ainakin joutunut syömään omia säästöjään. Alijäämäisyys kaupunkimme taloudessa ei ole hyvä asia. Vuodelle 2017 kaupunkimme nosti, perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta, tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroja. Tämä ei ole paras tapa korjata julkisen talouden heikkoa tilaa, on olemassa muita mahdollisuuksia.

Julkisten palveluiden tuottamiseen on erilaisia mahdollisuuksia. Ajatellaan vaikka päiväkoteja, jotka nykyisin voivat olla kunnan omia tai yksityisiä. Tärkeää on, että olipa palvelu mikä tahansa terveydenhuollosta kouluihin, miettiä kustannustehokkaita ratkaisuja palvelun tuottamiseen. Usein käy niin, että yksityisen yrityksen tuottamana palvelut ovat edullisempia ja silti niissä on sama laatu. Kun kaupunki ostaa yksityiseltä edullisemmin, verovaroja jää muuhun käyttöön. Tulee huolehtia siitä, että palveluiden osalta meillä on käytettävissä laatukriteerit, joita kaikkien on noudatettava. Tämä mahdollistaa kilpaillut markkinat julkisten toimijoiden ja yksityisten välillä. Palveluiden sisältöjä voidaan tällöin verrata.

Varkauden kaupungin talouden tiukkoja aikoja tarkasteltaessa on hyvä miettiä näitä palveluiden tuottamisen mahdollisuuksia yksityisen sektorin toimesta. Voidaan saada tehokkuutta lisää ja säästää niukkoja verovaroja muihin palveluihin tai alentaa veroja. Onhan se hyvä, jos päiväkoteihin menee vähemmän ja siten osa varoista voidaan ohjata vaikkapa nuorisotyön käyttöön.

Jotta veroja ei tarvitsisi korottaa, tulee siis tehostaa kaupungin omia palveluita ja miettiä ulkopuolisten toimijoiden käyttöä. Ulkopuolisten toimijoiden osalta on kuitenkin syytä aina muistaa kaupungin oma menokuri, ei pidä suostua liian suuriin tukien tai hintojen korotuksiin ulkopuolisen toimijan osalta. On tärkeää huolehtia siitä, että yksityisen sektorin kanssa asioidessaan kaupunki huolehtii omasta edusta. Eli, kun käytetään yksityisiä yrityksiä palveluiden tuottajina, ne ovat osa kaupungin palveluntuotantoa ja siten sidottuja kaupungin taloudellisiin edellytyksiin maksaa palveluista. Jos hinnat karkaavat käsistä tai korotukset ovat liian suuria, pitää kaupungin silloin tarkastella palvelun tuottamisen muita mahdollisuuksia. Markkinat yleensä aina tuottavat paremman ratkaisun. Liian suuret korotukset häviävät kilpailutuksen jälkeen.

Tämä koskee myös tulevaa sote-ratkaisua. Siinä julkisen sektorin omat terveydenhuollon palvelut yhtiöitetään, jotta voidaan kilpailutilanteessa ratkaista kumpi tuottaa sote-palvelut edullisemmin: yksityinen vai julkinen sektori. Reilu kilpailutilanne pistää julkisen sektorin tehostamaan omaa sote-palveluiden tuotantoaan.

Minä uskon markkinatalouden ratkaisuun monien julkisten palveluiden tuottamisessa; paras yhtiö voittaa, kun laatukriteerit ovat kaikille samat. Liian kalliit ratkaisut tippuvat kilpailussa. Monimutkaisessa, tietoa runsaasti tarjoavassa ja verkottuneessa maailmassa, markkinat pystyvät kohdentamaan resurssit edelleen tehokkaimmin. Julkisen sektorin liiallisella ohjauksella saavutetaan huonompi tulos ja yleensä se on liian hidas reagoimaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Ketterät ja verkottuneet yhtiöpohjaiset ratkaisut ovat tätä päivää.

Pasi Paananen
kuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu (ps)

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Ehdokkaaksi kuntavaaleihin?

Nyt on aika tulla mukaan kuntavaaleihin. Vaali pidetään huhtikkuussa ja siihen on sopivasti aikaa. Ilmoittaudu ehdokkaaksi Perussuomalaisten listoille.

Kunta on meitä kuntalaisia varten. Se tuottaa monia hyviä palveluita. Tule mukaan vaaleihin ja varmista omalta osaltasi se, että kuntalaisen ääni kuuluu kuntiemme hallinnossa. Kyllä kansa tietää.

Pistetään tuhlailu kuriin ja nostetaan peruspalveluiden tuottaminen kunniaan. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä julkisten, veroina kerättyjen varojen tuhlailevaa käyttöä. Kyllä lakisääteisyys on ratkaiseva peruste.

Jos varoista jää ylijäämää, niin silloin pitää veroja alentaa, eikä keksimällä keksiä erilaisia seminaareja hotelleihin tai muita päättäjien matkoja.

Ryhdikkyyttä lisää ja korruptio kuriin.

Tule mukaan ja tuo mukanasi oma paikallinen teema, jota ajat.


lauantai 7. tammikuuta 2017

Vuoteen 2017



VUODEN VAIHTUESSA
Vanha vuosi lähenee loppuaan ja tätä kirjoittaessa kädessäni on Varkauden kaupungin vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2018-2019 esitys. Tämän vuoden merkittävimpänä päätöksenä näen uuden uimahallin rakentamisen. Vanhan hallin peruskorjauksesta on kulunut 20 vuotta ja sen korjaamisen kustannukset ovat lähes yhtä suuret kuin uuden hallin rakentamisen. Uusi halli kannattaa rakentaa. Brexit ja Trump olivat minulle piristys vuoden 2016 kansainvälisessä politiikassa. Vuodelle 2017 nostan mainitusta talousarvio kirjasesta neljä kärkihanketta, joista lyhyesti seuraavaksi.

VARKAUDEN NELJÄ KÄRKIHANKETTA
LANUPE-hankkeen tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantamalla palveluiden vaikuttavuutta resurssikeskuksen avulla. Vanha järjestelmä on ollut pirstoutunut ja sen korvaaminen yhdellä järjestelmällä tehostaa palvelua. Resurssikeskuksessa päästään paremmin kiinni itse ongelmiin ja syihin ammattilaisten yhteistyön kautta, eikä enää hoideta pelkkiä oireita, jotka ovat vain seurausta ongelmista. Tällainen hyvinvointia lisäämään pyrkivä hanke on tärkeä, koska siinä kaupunki palvelevana yksikkönä tulee lähelle ihmisten arkea.

Työllisyyshanke pyrkii pureutumaan työttömyyden vähentämiseen. Työllisyysohjelmassa on tärkeää, että se painottuu avoimen sektorin työpaikkoihin eikä pelkästään kunnalliseen työllistämiseen. Keskeistä on, että hankkeessa hyödynnetään useita eri tahoja ja Navitas Kehitys Oy on siinä yhtenä toimijana. Sieltä löytyy tietoa Varkauden alueen yrityksistä ja niiden tarpeista. Nuorten osalta merkittävä panostus tulee tapahtumaan Nuorten talon kehittämisen kautta ja kesätyöpaikkojen tarjoamisessa. Nuorten ehyt 'uraputki' peruskoulusta toisen asteen koulutukseen tulee varmistaa, ettei tapahdu syrjäytymistä tässä vaiheessa.

Työhyvinvointihankkeessa kehitetään työntekijöiden osaamista, oppimista ja asiakaspalvelua. On tärkeää parantaa henkilöstön osaamista sote-uudistuksen ja maakunta- ja kuntauudistuksen tuomien haasteiden alla. Muutoksien tuomat epävarmuudet on hyvä muuttaa tiedoksi ja kyvyksi toimia muuttuvassa työympäristössä. Hankkeen tavoitteena on lisätä työhyvinvointia, joka vähentää henkilöstön työkyvyttömyydestä aiheutuvia poissaoloja. Epävarmuuden vähentäminen on työnantajan keskeinen tehtävä, ettei kriisitunnelmat pääse valloilleen ja lamauta työyhteisöä isoissa muutoksissa.

Digitalisaatiohanke lisää palveluiden saatavuutta internetissä. Internet on jo meidän taskuissamme. Hankkeessa on mahdollisuudet muuttaa palveluiden tuotantoa uutta teknologiaa hyödyntäen. Hanke nojaa Sipilän hallituksen linjauksiin digitalisaation edistämisestä. Tämän hankkeen myötä on mahdollista alentaa palveluntuottamisen kustannuksia, hyödyntää olemassa olevaa tietoa tehokkaammin ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta.

Mainitut hankkeet ovat ylikunnallisia. Yhteistyössä on voimaa, jonka toivoisin näkyvän hankkeiden vaikuttavuudessa ja kuntalaisten elämässä vuonna 2017.

VAIKUTTAVUUDESTA
Minusta on tärkeää suunnitella ja kehittää kaupunkimme palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisäämällä yksityisten yritysten käyttöä palveluiden tuottajina. Yritykset ovat osoittaneet tehokkuutensa. Markkinoilla yritysten toimesta tapahtuva hintakilpailu pitää huolen siitä, että yritysten hinnat ovat kilpailukykyisiä. Jos yritykset ovat hinnaltaan edullisempia, niin silloin kaupungin kannattaa ostaa palvelu yritykseltä. Veroeuroilla saadaan aikaiseksi enemmän hyvää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat yksityiset päiväkodit, jotka ovat kustannuksiltaan edullisempia kuin kaupungin omat päiväkodit. Kannattaa hyödyntää yritysten tehoa palveluiden tuottamisessa.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Brexit, EU ja Suomi


Britannian kansanäänestys EU:ssa pysymisestä tai eroamisesta päättyi EU eroa kannattaneiden voittoon. Heti tulosten selvittyä alkoi kampanjointi eroa ajaneita vastaan ja syyttely. No, reaktiot olivat häviäjien reaktioita. Tulos on selkeä vaikkakin ero oli mitättömän pieni, mutta demokratiassa tuloksen tulkinta ei ole tässäkään tapauksessa epäselvä; Britannia aloittaa valmistelut EU:sta eroamiseksi.

Oliko vika eroa kannattavien kampanjassa ja teemoissa, vai oliko sittenkin kyse EU:n epäonnistumisesta olla riittävän houkutteleva vaihtoehto? EU:ssa on vikoja, joiden vaikutus kansanäänestykseen oli ilmeinen: EU on liian kallis ja byrokraattinen järjestely vapaakauppasopimuksen ylläpitoon, euro on valuuttana epäonnistunut, jäsenvaltiot ovat EU säännöillä mitattuna ylivelkaantuneita ja takaavat toistensa velkoja ja EU: n hallintarakenne parlamentteineen ja komissioineen on tehty liittovaltiota ajatellen. Britannia liittyi EU:hun ensisijaisesti ollakseen mukana eurooppalaisessa vapaakaupassa. Ei Britannia tarvinnut euroa tai liittovaltiota.

EU:ssa on paljon hyvää: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Tämä on merkittävä tekijä Euroopan taloudellisessa kehityksessä. Mutta taloudellisuus asioiden tuottamisessa on tärkeä tekijä: EU:n neljän vapauden toteuttamiseen ei tarvita omaa parlamenttia, ei komissiota eikä pysyvää hallintoa Brysselissä, vaan siihen riittää kun itsenäiset valtiot sopivat yhdessä asioista ministereidensä välityksellä. Mieluusti luotan omiin ministereihin Suomenkin kohdalla, enkä niinkään EU:n virkamiehiin.

Nyt kun Britannian kansa on puhunut, maalataan uhkakuvia Britannian tulevaisuuden ylle. Britannia on riittävän suuri neuvotellakseen itsenäisesti, ilman EU byrokratiaa, vapaakaupasta, liikkuvuudesta ja muista tärkeistä intresseistään Kiinan, Venäjän, Intian, Kanadan, Australian, EU:n ja vaikkapa useiden Etelä-Amerikan valtioiden kanssa. Lisäksi briteillä on riittävän tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin. Nyt vain välistä poistuu EU direktiiveineen ja Britannia voi keskittyä omiin globaaleihin tavoitteisiinsa ja intresseihinsä itsenäisesti.

Yksi esimerkki EU:n taloudellisesta tehottomuudesta löytyy kun tarkastellaan Suomen nettomaksujen kehitystä EU:lle. Ne ovat nousseet, vaikka talouden kasvu Suomessa on pysynyt lähellä nollaa tai jopa pienentynyt. Vuosina 2008 – 2014 nettojäsenmaksun kehitys on kulkenut seuraavaa rataa (miljoonaa euroa): 318, 544, 300, 652, 659, 604 ja 809. Vaikka vuosi 2009 oli Suomessa negatiivisen taloudellisen kasvun vuosi, kasvoi EU nettojäsenmaksumme 318 miljoonasta 544 miljoonaan euroon. Jos EU toimisi järkevästi jäsenvaltioiden taloudenpidon kannalta, olisi nettojäsenmaksumme laskenut taloudellisen suorituskykymme mukaisesti. Koska nettojäsenmaksun käyttäytymistä on vaikeampi säännellä, olisi EU jäsenmaksun alentaminen vuosien 2008-2014 välisenä aikana ollut aiheellista Suomen kannalta. Mutta, eihän Suomi ole ruvennut hankalaksi jäsenmaaksi, vaan tähän asti kaikki on maksettu ja jopa rahoitettu, ottamalla ulkomaista velkaa, Kreikkaa ja muita finanssikriisin koettelemia jäsenvaltioita.

EU jäsenmaksujen suuruuden seuraaminen on vain yksi pieni esimerkki EU:n tehottomuudesta ja valtion velkaantumista edistävästä vaikutuksesta. Brittiläinen EU parlamentin jäsen Nigel Farage on osuvasti sanonut, että EU on velkaunioni. Suomi on mukana EU:ssa ja toivottavasti EU muuttuu radikaalisti Britannian kansanäänestyksen jälkeen, ennen kuin tarvitsee ottaa esiin Fixit eli Suomen oma kansanäänestys. EU tuottaa paljon hyvää, mutta millä kustannuksilla se sen tekee. Ei se ole hölmö, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Siksi jokaisen EU jäsenvaltion pitää ensisijaisesti tarkastella EU:n kustannuksia suhteessa saatuun palveluun. EU:ssa on nyt peiliin katsomisen paikka.

perjantai 20. marraskuuta 2015

ONKO MEILLÄ VARAA?


Yhteisöveron jako-osuudet valtiolta kunnille tulevat laskemaan. Tämä pienentää Varkauden kaupungin tuloja arviolta 700 000 euroa ensi vuonna. Vaikka kaupunkimme taloudellinen tulos olisikin tänä vuonna plus merkkinen, on ensi vuosi haasteellinen taloudenpidon kannalta. Varkaus ei ole mikään taloudellinen onnistuja, sillä tämän vuoden taloudellinen tulos perustuu kriisikuntakriteerit täyttävälle kunnallisveroprosentille.

Lentoliikenteen aloittamiselle ei ole mitään esteitä, onhan meillä lähin lentokenttä Joroisissa. Ainoa ongelma Varkauden lentojen aloittamisessa on Varkauden kaupungin tuki lentoliikenteelle Joroisten kentältä. Miksi kaupunkimme tukisi lentoja siitä rahapotista, joka meillä käytetään sote-palveluiden tuottamiseen tai lasten päivähoitoon ja peruskouluun? Kysymys kuuluukin: mitä palveluita Varkauden kaupungissa vähennetään, jotta lentoliikenteen tuelle löytyy rahaa budjetistamme? Kun kaupunkimme rahaa käytetään johonkin, on se pois jostakin muusta. Näin on aina. Ei ole olemassa loputonta rahalähdettä, ei edes valtiolla.

Varkaudessa ollaan hereillä. Kaupunkimme tekee merkittäviä rakennushankkeita tulevina vuosina: uusi yhtenäiskoulu, sairaala ja uimahalli. Näissä hankkeissa kaupunkimme velkataakka tulee lisääntymään siinä määrin, ettei se mielestäni kestä konserniyhteisöille tehtäviä miljoona takauksia elinkeinopolitiikan nimissä. Jos kaupunki ottaa lisää velkaa, niin sen on parasta suuntautua peruspalveluiden tuottamiseen tarvittavaan rakentamiseen. Näillä investoinneilla luodaan hyvät puitteet palveluiden asiakkaille, mutta myös terveellinen työympäristö työntekijöille.

Varkaudessa ei ole ollut yksimielistä valtuustoa viime vuosien takauspäätöksissä. Ongelmaksi on muodostunut pitkälti se, ettei takausten myöntäminen liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävien hallien rakentamiseen välttämättä ole ’hyvä business’. Liiketoiminnan harjoittamiseen sisältyy merkittäviä riskejä ja kysymys on: pitääkö kaikkien kuntalaisten osallistua kaupungin kautta näiden lainojen takaajaksi? Ei mielestäni pidä, vaan liiketoiminnalle on rahoitusta tarjolla matalalla korolla ihan suoraan ilman kaupungin takausta. Parempi on, että kaupunkimme keskittyy omien toimitilojensa uudistamiseen. Jos velkaa pitää ottaa, tapahtukoon se omien toimitilojen korjaamisen ja uudisrakentamisen takia.

Muutama sana julkisen sektorin tehottomasta tukipolitiikasta. Esimerkiksi lentoliikenteelle maksetaan tietty tuen määrä sen mukaan kuin lentokentän käyttö sitä vaatii. Tuki pienenee, jos lentäviä asiakkaita on riittävän paljon. Varkauden kaupungin ja valtion tuki Joroisten kentän liikenteelle vähentää asiakkaita Kuopion kentällä. Kuopion lentokentän tuen tarve kasvaa samalla kun tukea lisätään Joroisiin. Tässä ei ole mitään järkeä. Tehokkaampaa verovarojen käyttöä olisi tässäkin tapauksessa keskittää julkinen tuki maaliikenteen kehittämiseen, kuin sallia sen käyttö lentoliikenteen aloittamiseen Joroisista.

Valtion ja kuntien tulisi keskittää voimavaransa perustehtäviensä hoitamiseen ja pitää verotus kohtuullisella tasolla. Nyt mukana on kaikenlaisia tukia, veroja ja takauksia, joiden yhteisvaikutuksesta syntyy vain kustannuksia ja velkariskejä, jotka kansalaiset ja yritykset joutuu maksamaan. Kun kansalaisilla ja yrityksillä on tilaa hengittää, syntyy siitä verotulojakin riittävästi valtion ja kuntien kassaan kohtuullisella veroprosentilla.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Vaaliteemat 2


Perussuomalaisten Suomen taloutta tervehdyttävä leikkauslista eroaa muiden puolueiden vastaavista. Perussuomalaiset eivät leikkaa ensimmäisenä maamme sisäisistä palveluista ja palkoista, vaan ovat valmiita leikkaamaan euron tukipaketeista, EU:n nettojäsenmaksusta, kehitysyhteistyövaroista ja maahanmuutosta. Mielestäni eduskuntamme ja hallituksen ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen kansaa. Sitten kun omat asiat ovat kunnossa, voidaan harjoittaa nykyisen laajuisia maailmanparannushankkeita.

Nyt kun useimpien kuntien ja valtion talous on alijäämäinen, pitää taloudenpidossa noudattaa erityistä tarkkuutta. Tuhlailu on lopetettava. Siksi maastamme ulospäin suuntautuvaa julkista maksuliikennettä pitää pienentää.

Euron tukipaketeissa on kiinni monta miljardia ja EVM sopimuksen perusteella siihen voidaan Suomelta vielä pyytää yli 11 mrd euroa. Tämä pyyntö velkaannuttaisi maatamme yhä lisää. Ei ole mitään järkeä olla mukana EVM:ssä, koska se edistää velkaantumistamme.

Kreikka olisi pitänyt jättää rahoittamatta eurovaltioiden yhteisellä sopimuksella. Sen sijaan Saksa ja Ranska olisivat voineet tahoillaan miettiä ratkaisua omien liikepankkiensa pelastamiseksi Kreikan epävarmojen saatavien osalta. Nyt pankit on pelastettu ja veronmaksajat odottavat rahojaan takaisin.

Toiveissani on, että seuraavalla hallituskaudella:
- Suomi irtautuu EVM:stä tai ainakin kieltäytyy rahoittamasta epävarmojen maksajien velkoja.
- EU nettojäsenmaksuun asetetaan noin 300 miljoonan euron katto.
- kehitysyhteistyövaroista leikataan vähintää 500 milj. euroa ja avun vaikuttavuudet otetaan tarkasteluun.
- maahanmuuttoa rajoitetaan ja sen kustannuksia alennetaan.

Verovarojen tuhlailu on lopetettava. Äänestäkää eduskuntavaaleissa.

torstai 2. huhtikuuta 2015

Hyvinvointivaltio säilyy työllä


Suomessa eletään alijäämäisen julkisen sektorin varjossa. Työllisyysaste on painunut alle 70 %. Monet poliittiset esiintulot ovat viime aikoina koskeneet leikkauslistoja, joilla on tarkoitus saada julkinen sektori eli valtio ja kunnat taloudelliseen tasapainoon. Palveluiden leikkauslistojen sijasta on hyvä keskittyä keinoihin, joilla voidaan parantaa liiketoimintaa ja työllisyyttä.

Hyvinvointivaltiomme säilyy, kun työllisyysaste saadaan nousemaan 75 %. Tähän tarvitaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Jotta uusia työpaikkoja syntyy, pitää yritysten liiketoiminnalle luoda hyvä ja kannustava ympäristö.

Maassamme tarvitaan yritysverojärjestelmän uudistus, jossa yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen käytettävä tulo on verovapaata. Tämä mahdollistaa pääomanmuodostuksen maassamme yritysten oman toiminnan kautta. Kun yritys kehittää liiketoimintaansa, se usein kykenee palkkaamaan uusia työntekijöitä. Työnantajamaksuja voidaan alentaa, jotta uusien työntekijöiden palkkaaminen on edullisempaa. Tähän kun vielä lisätään energian hinnan lasku verotuksen keventämisen kautta, voidaan alkaa puhua yrittäjyysmyönteisestä ja työttömyysvastaisesta politiikasta.

Työllisyysasteen korottamiseen tarvitaan ihmisten liikkuvuuden lisäämistä työn ja yritystoiminnan harjoittamisen välillä. Tilimallinen ansioturva tulee ottaa käyttöön. Siinä sama henkilökohtainen tili toimii ansioturvan lähteenä, olipa henkilö töissä toisella tai yrittäjänä. Silloin ansioturva ei katkea, vaikka henkilö päättää ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi. Tilimallinen ansioturva ei tarkoita pakkoyrittäjyyttä, vaan päätösvalta säilyy henkilöllä itsellään.

ALV huojennetun liiketoiminnan tulorajaa tulee nostaa 50 000 euroon. Tämä mahdollistaa pienten liikevaihtojen tekemisen ilman täysiä ALV tilityksiä. Tällä on vaikutusta yrityksen kykyyn palkata työntekijä.

Leikkauslista on minullakin mielessäni ja siitä lopuksi. Leikataan Suomen ulkopuolelle menevistä maksuista. EU nettojäsenmaksun alennus 300 – 600 miljoonaa euroa, joka tekee 50 – 100 euroa per kansalainen. Kehitysavun pienentäminen ja vaikuttavuuden tarkastelu, josta vähennys valtion menoihin noin 500 miljoonaa euroa. Vastuu osasta kehitysapua pitää siirtää kansalaisille ja järjestöille, jotka oman päätöksensä mukaan, moraalisesti toimien voivat antaa kehitysapua haluamilleen kohteille.

Luovutaan rikkidirektiivistä ja päästökauppajärjestelmästä siihen saakka, kunnes kaikki valtiot ovat niissä mukana. Tällä hetkellä nämä järjestelmät ovat ulkomaankauppamme haitta ja ylimääräinen kustannus. Nämä kaksi ympäristötekoa ovat pelkkiä EU tason toimia, joilla ei ole vielä riittävää vaikuttavuutta: kumpikaan niistä ei kosketa koko maapalloa, jonka ilmastosta on kyse. Sitten kun kaikki valtiot tulevat mukaan, tulee Suomen ja Euroopan liittyä niihin.

Eurovaltioiden aloittama pelastuspakettipolitiikka kannattaa lopettaa ennen kuin Italia tulee mukaan. Kreikan, Irlannin ja Espanjan pelastamista ei olisi pitänyt aloittaa alkuunkaan. Saksa, Ranska ja Britannia olisivat voineet miettiä tahoillaan, kuinka pelastavat omat liikepankkinsa vuonna 2010, kun Kreikka tarvitsi apua euromääräisten velkojensa maksuun. Nyt Suomen valtionvelkaa ja riihikuivaa rahaa on pistetty tähän tuhlailuun. Kreikka on velkaisempi kuin silloin kun sen pelastaminen alkoi ja nyt me veronmaksajat olemme vastuussa näistä veloista ja takauksista.

Katse on käännettävä oman maamme asioihin ja vähemmän ulkomaille. Suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestys on hyvinvointivaltiomme pelastus.