Vapaus on arvokas asia, olipa kyseessä yksilön vapaus tai valtion itsenäisyys.
Vapaa ihminen voi toteuttaa elämässään omaa suunnitelmaansa ja tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Vapauteen kuuluu vastuu. Jokainen vapaa valinta tuo mukanaan vastuun valinnan seurauksista.
Vapaa yksilö ottaa vastuun omista valinnoistaan ja teoistaan.Hän toimii eettisesti.
Vapaassa yhteisössä jokainen voi hyötyä oman ponnistelunsa tuloksista. Onnellisuuden tavoittelu ja menestyminen ovat haluttuja asioita. Useimmat toivovat menestyvänsä elämässä.
Menestyminen ja rikastuminen on sallittava jokaiselle, joka laillisia elinkeinoja ja työtä tekemällä haluaa niitä ja saavuttaa ne. Onnittelut jokaiselle menestyneelle.
Menestystä ei mitata pelkästään rahassa, vaan se voi olla myös vaikkapa taiteellinen tai urheiluun liittyvä saavutus. Niistä ei aina tule suuria tuloja.
Onnellisuus ei kuitenkaan ole suurimmat tulot, vaan onnellisuus liittyy meidän sisäiseen, 'sielulliseen' olemukseemme. Vähäisilläkin tuloilla ja omaisuudella voi olla onnellinen. Onnellisuus ei siis ole kiinni rahasta.
Kun elämä kolhii, vaikkapa sairauden tai työttömyyden muodossa, tulee yhteisön kyetä tukemaan ja tarvittaessa auttamaan. Tähän tarpeeseen meillä on sosiaali-terveys ja hyvinvointiin liittyviä julkisia palveluita.
Välittämisen yhteisöt ja yhteiskunnat ovat sellaisia, joissa veroja kerätään niihin palveluihin, jotka auttavat apua tarvitsevia lähimmäisiämme.Turhuuksiin ei pidä kerätä veroja, koska turhuudet johtavat vain liian korkeisiin veroihin.
Pasi Paanasen kirjoituksia
Talouteen, politiikkaan ja muuhunkin liittyviä pohdintoja
tiistai 14. maaliskuuta 2017
Kunta palvelee, tuottajat vaihtelevat
Varkauden kaupungin talous on riittänyt palveluiden tuottamiseen
hyvin. Välillä on kaupungissamme villiinnytty kuluttamaan enemmän
kuin on ollut tuloja. Seurauksena ovat olleet alijäämäiset
tilinpäätökset. Kaupunkimme on siis velkaantunut tai ainakin
joutunut syömään omia säästöjään. Alijäämäisyys
kaupunkimme taloudessa ei ole hyvä asia. Vuodelle 2017 kaupunkimme
nosti, perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta,
tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroja. Tämä ei ole paras tapa
korjata julkisen talouden heikkoa tilaa, on olemassa muita
mahdollisuuksia.
Julkisten palveluiden tuottamiseen on erilaisia mahdollisuuksia.
Ajatellaan vaikka päiväkoteja, jotka nykyisin voivat olla kunnan
omia tai yksityisiä. Tärkeää on, että olipa palvelu mikä
tahansa terveydenhuollosta kouluihin, miettiä kustannustehokkaita
ratkaisuja palvelun tuottamiseen. Usein käy niin, että yksityisen
yrityksen tuottamana palvelut ovat edullisempia ja silti niissä on
sama laatu. Kun kaupunki ostaa yksityiseltä edullisemmin, verovaroja
jää muuhun käyttöön. Tulee huolehtia siitä, että palveluiden
osalta meillä on käytettävissä laatukriteerit, joita kaikkien on
noudatettava. Tämä mahdollistaa kilpaillut markkinat julkisten
toimijoiden ja yksityisten välillä. Palveluiden sisältöjä
voidaan tällöin verrata.
Varkauden kaupungin talouden tiukkoja aikoja tarkasteltaessa on hyvä
miettiä näitä palveluiden tuottamisen mahdollisuuksia yksityisen
sektorin toimesta. Voidaan saada tehokkuutta lisää ja säästää
niukkoja verovaroja muihin palveluihin tai alentaa veroja. Onhan se
hyvä, jos päiväkoteihin menee vähemmän ja siten osa varoista
voidaan ohjata vaikkapa nuorisotyön käyttöön.
Jotta veroja ei tarvitsisi korottaa, tulee siis tehostaa kaupungin
omia palveluita ja miettiä ulkopuolisten toimijoiden käyttöä.
Ulkopuolisten toimijoiden osalta on kuitenkin syytä aina muistaa
kaupungin oma menokuri, ei pidä suostua liian suuriin tukien tai
hintojen korotuksiin ulkopuolisen toimijan osalta. On tärkeää
huolehtia siitä, että yksityisen sektorin kanssa asioidessaan
kaupunki huolehtii omasta edusta. Eli, kun käytetään yksityisiä
yrityksiä palveluiden tuottajina, ne ovat osa kaupungin
palveluntuotantoa ja siten sidottuja kaupungin taloudellisiin
edellytyksiin maksaa palveluista. Jos hinnat karkaavat käsistä tai
korotukset ovat liian suuria, pitää kaupungin silloin tarkastella
palvelun tuottamisen muita mahdollisuuksia. Markkinat yleensä aina
tuottavat paremman ratkaisun. Liian suuret korotukset häviävät
kilpailutuksen jälkeen.
Tämä koskee myös tulevaa sote-ratkaisua. Siinä julkisen sektorin
omat terveydenhuollon palvelut yhtiöitetään, jotta voidaan
kilpailutilanteessa ratkaista kumpi tuottaa sote-palvelut
edullisemmin: yksityinen vai julkinen sektori. Reilu kilpailutilanne
pistää julkisen sektorin tehostamaan omaa sote-palveluiden
tuotantoaan.
Minä uskon markkinatalouden ratkaisuun monien julkisten palveluiden
tuottamisessa; paras yhtiö voittaa, kun laatukriteerit ovat kaikille
samat. Liian kalliit ratkaisut tippuvat kilpailussa. Monimutkaisessa,
tietoa runsaasti tarjoavassa ja verkottuneessa maailmassa, markkinat
pystyvät kohdentamaan resurssit edelleen tehokkaimmin. Julkisen
sektorin liiallisella ohjauksella saavutetaan huonompi tulos ja
yleensä se on liian hidas reagoimaan nopeasti muuttuvissa
tilanteissa. Ketterät ja verkottuneet yhtiöpohjaiset ratkaisut ovat
tätä päivää.
Pasi Paananen
kuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu (ps)
sunnuntai 22. tammikuuta 2017
Ehdokkaaksi kuntavaaleihin?
Nyt on aika tulla mukaan kuntavaaleihin. Vaali pidetään huhtikkuussa ja siihen on sopivasti aikaa. Ilmoittaudu ehdokkaaksi Perussuomalaisten listoille.
Kunta on meitä kuntalaisia varten. Se tuottaa monia hyviä palveluita. Tule mukaan vaaleihin ja varmista omalta osaltasi se, että kuntalaisen ääni kuuluu kuntiemme hallinnossa. Kyllä kansa tietää.
Pistetään tuhlailu kuriin ja nostetaan peruspalveluiden tuottaminen kunniaan. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä julkisten, veroina kerättyjen varojen tuhlailevaa käyttöä. Kyllä lakisääteisyys on ratkaiseva peruste.
Jos varoista jää ylijäämää, niin silloin pitää veroja alentaa, eikä keksimällä keksiä erilaisia seminaareja hotelleihin tai muita päättäjien matkoja.
Ryhdikkyyttä lisää ja korruptio kuriin.
Tule mukaan ja tuo mukanasi oma paikallinen teema, jota ajat.
Kunta on meitä kuntalaisia varten. Se tuottaa monia hyviä palveluita. Tule mukaan vaaleihin ja varmista omalta osaltasi se, että kuntalaisen ääni kuuluu kuntiemme hallinnossa. Kyllä kansa tietää.
Pistetään tuhlailu kuriin ja nostetaan peruspalveluiden tuottaminen kunniaan. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä julkisten, veroina kerättyjen varojen tuhlailevaa käyttöä. Kyllä lakisääteisyys on ratkaiseva peruste.
Jos varoista jää ylijäämää, niin silloin pitää veroja alentaa, eikä keksimällä keksiä erilaisia seminaareja hotelleihin tai muita päättäjien matkoja.
Ryhdikkyyttä lisää ja korruptio kuriin.
Tule mukaan ja tuo mukanasi oma paikallinen teema, jota ajat.
lauantai 7. tammikuuta 2017
Vuoteen 2017
VUODEN VAIHTUESSA
Vanha vuosi lähenee loppuaan ja tätä kirjoittaessa kädessäni on
Varkauden kaupungin vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma
2018-2019 esitys. Tämän vuoden merkittävimpänä päätöksenä
näen uuden uimahallin rakentamisen. Vanhan hallin peruskorjauksesta
on kulunut 20 vuotta ja sen korjaamisen kustannukset ovat lähes yhtä
suuret kuin uuden hallin rakentamisen. Uusi halli kannattaa rakentaa.
Brexit ja Trump olivat minulle piristys vuoden 2016 kansainvälisessä
politiikassa. Vuodelle 2017 nostan mainitusta talousarvio kirjasesta
neljä kärkihanketta, joista lyhyesti seuraavaksi.
VARKAUDEN NELJÄ KÄRKIHANKETTA
LANUPE-hankkeen tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointia parantamalla palveluiden vaikuttavuutta
resurssikeskuksen avulla. Vanha järjestelmä on ollut pirstoutunut
ja sen korvaaminen yhdellä järjestelmällä tehostaa palvelua.
Resurssikeskuksessa päästään paremmin kiinni itse ongelmiin ja
syihin ammattilaisten yhteistyön kautta, eikä enää hoideta
pelkkiä oireita, jotka ovat vain seurausta ongelmista. Tällainen
hyvinvointia lisäämään pyrkivä hanke on tärkeä, koska siinä
kaupunki palvelevana yksikkönä tulee lähelle ihmisten arkea.
Työllisyyshanke pyrkii pureutumaan työttömyyden vähentämiseen.
Työllisyysohjelmassa on tärkeää, että se painottuu avoimen
sektorin työpaikkoihin eikä pelkästään kunnalliseen
työllistämiseen. Keskeistä on, että hankkeessa hyödynnetään
useita eri tahoja ja Navitas Kehitys Oy on siinä yhtenä toimijana.
Sieltä löytyy tietoa Varkauden alueen yrityksistä ja niiden
tarpeista. Nuorten osalta merkittävä panostus tulee tapahtumaan
Nuorten talon kehittämisen kautta ja kesätyöpaikkojen
tarjoamisessa. Nuorten ehyt 'uraputki' peruskoulusta toisen asteen
koulutukseen tulee varmistaa, ettei tapahdu syrjäytymistä tässä
vaiheessa.
Työhyvinvointihankkeessa kehitetään työntekijöiden osaamista,
oppimista ja asiakaspalvelua. On tärkeää parantaa henkilöstön
osaamista sote-uudistuksen ja maakunta- ja kuntauudistuksen tuomien
haasteiden alla. Muutoksien tuomat epävarmuudet on hyvä muuttaa
tiedoksi ja kyvyksi toimia muuttuvassa työympäristössä. Hankkeen
tavoitteena on lisätä työhyvinvointia, joka vähentää
henkilöstön työkyvyttömyydestä aiheutuvia poissaoloja.
Epävarmuuden vähentäminen on työnantajan keskeinen tehtävä,
ettei kriisitunnelmat pääse valloilleen ja lamauta työyhteisöä
isoissa muutoksissa.
Digitalisaatiohanke lisää palveluiden saatavuutta internetissä.
Internet on jo meidän taskuissamme. Hankkeessa on mahdollisuudet
muuttaa palveluiden tuotantoa uutta teknologiaa hyödyntäen. Hanke
nojaa Sipilän hallituksen linjauksiin digitalisaation edistämisestä.
Tämän hankkeen myötä on mahdollista alentaa palveluntuottamisen
kustannuksia, hyödyntää olemassa olevaa tietoa tehokkaammin ja
parantaa palveluiden vaikuttavuutta.
Mainitut hankkeet ovat ylikunnallisia. Yhteistyössä on voimaa,
jonka toivoisin näkyvän hankkeiden vaikuttavuudessa ja kuntalaisten
elämässä vuonna 2017.
VAIKUTTAVUUDESTA
Minusta on tärkeää suunnitella ja kehittää kaupunkimme
palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisäämällä yksityisten
yritysten käyttöä palveluiden tuottajina. Yritykset ovat
osoittaneet tehokkuutensa. Markkinoilla yritysten toimesta tapahtuva
hintakilpailu pitää huolen siitä, että yritysten hinnat ovat
kilpailukykyisiä. Jos yritykset ovat hinnaltaan edullisempia, niin
silloin kaupungin kannattaa ostaa palvelu yritykseltä. Veroeuroilla
saadaan aikaiseksi enemmän hyvää. Tästä hyvänä esimerkkinä
ovat yksityiset päiväkodit, jotka ovat kustannuksiltaan
edullisempia kuin kaupungin omat päiväkodit. Kannattaa hyödyntää
yritysten tehoa palveluiden tuottamisessa.
keskiviikko 6. heinäkuuta 2016
Brexit, EU ja Suomi
Britannian
kansanäänestys EU:ssa pysymisestä tai eroamisesta päättyi EU
eroa kannattaneiden voittoon. Heti tulosten selvittyä alkoi
kampanjointi eroa ajaneita vastaan ja syyttely. No, reaktiot olivat
häviäjien reaktioita. Tulos on selkeä vaikkakin ero oli mitättömän
pieni, mutta demokratiassa tuloksen tulkinta ei ole tässäkään
tapauksessa epäselvä; Britannia aloittaa valmistelut EU:sta
eroamiseksi.
Oliko
vika eroa kannattavien kampanjassa ja teemoissa, vai oliko sittenkin
kyse EU:n epäonnistumisesta olla riittävän houkutteleva
vaihtoehto? EU:ssa on vikoja, joiden vaikutus kansanäänestykseen
oli ilmeinen: EU on liian kallis ja byrokraattinen järjestely
vapaakauppasopimuksen ylläpitoon, euro on valuuttana epäonnistunut,
jäsenvaltiot ovat EU säännöillä mitattuna ylivelkaantuneita ja
takaavat toistensa velkoja ja EU: n hallintarakenne parlamentteineen
ja komissioineen on tehty liittovaltiota ajatellen. Britannia liittyi
EU:hun ensisijaisesti ollakseen mukana eurooppalaisessa
vapaakaupassa. Ei Britannia tarvinnut euroa tai liittovaltiota.
EU:ssa
on paljon hyvää: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien
vapaa liikkuvuus. Tämä on merkittävä tekijä Euroopan
taloudellisessa kehityksessä. Mutta taloudellisuus asioiden
tuottamisessa on tärkeä tekijä: EU:n neljän vapauden
toteuttamiseen ei tarvita omaa parlamenttia, ei komissiota eikä
pysyvää hallintoa Brysselissä, vaan siihen riittää kun
itsenäiset valtiot sopivat yhdessä asioista ministereidensä
välityksellä. Mieluusti luotan omiin ministereihin Suomenkin
kohdalla, enkä niinkään EU:n virkamiehiin.
Nyt
kun Britannian kansa on puhunut, maalataan uhkakuvia Britannian
tulevaisuuden ylle. Britannia on riittävän suuri neuvotellakseen
itsenäisesti, ilman EU byrokratiaa, vapaakaupasta, liikkuvuudesta ja
muista tärkeistä intresseistään Kiinan, Venäjän, Intian,
Kanadan, Australian, EU:n ja vaikkapa useiden Etelä-Amerikan
valtioiden kanssa. Lisäksi briteillä on riittävän tiiviit suhteet
Yhdysvaltoihin. Nyt vain välistä poistuu EU direktiiveineen ja
Britannia voi keskittyä omiin globaaleihin tavoitteisiinsa ja
intresseihinsä itsenäisesti.
Yksi
esimerkki EU:n taloudellisesta tehottomuudesta löytyy kun
tarkastellaan Suomen nettomaksujen kehitystä EU:lle. Ne ovat
nousseet, vaikka talouden kasvu Suomessa on pysynyt lähellä nollaa
tai jopa pienentynyt. Vuosina 2008 – 2014 nettojäsenmaksun kehitys
on kulkenut seuraavaa rataa (miljoonaa euroa): 318, 544, 300, 652,
659, 604 ja 809. Vaikka vuosi 2009 oli Suomessa negatiivisen
taloudellisen kasvun vuosi, kasvoi EU nettojäsenmaksumme 318
miljoonasta 544 miljoonaan euroon. Jos EU toimisi järkevästi
jäsenvaltioiden taloudenpidon kannalta, olisi nettojäsenmaksumme
laskenut taloudellisen suorituskykymme mukaisesti. Koska
nettojäsenmaksun käyttäytymistä on vaikeampi säännellä, olisi
EU jäsenmaksun alentaminen vuosien 2008-2014 välisenä aikana ollut
aiheellista Suomen kannalta. Mutta, eihän Suomi ole ruvennut
hankalaksi jäsenmaaksi, vaan tähän asti kaikki on maksettu ja jopa
rahoitettu, ottamalla ulkomaista velkaa, Kreikkaa ja muita
finanssikriisin koettelemia jäsenvaltioita.
EU
jäsenmaksujen suuruuden seuraaminen on vain yksi pieni esimerkki
EU:n tehottomuudesta ja valtion velkaantumista edistävästä
vaikutuksesta. Brittiläinen EU parlamentin jäsen Nigel Farage on
osuvasti sanonut, että EU on velkaunioni. Suomi on mukana EU:ssa ja
toivottavasti EU muuttuu radikaalisti Britannian kansanäänestyksen
jälkeen, ennen kuin tarvitsee ottaa esiin Fixit eli Suomen oma
kansanäänestys. EU tuottaa paljon hyvää, mutta millä
kustannuksilla se sen tekee. Ei se ole hölmö, joka pyytää, vaan
se joka maksaa. Siksi jokaisen EU jäsenvaltion pitää
ensisijaisesti tarkastella EU:n kustannuksia suhteessa saatuun
palveluun. EU:ssa on nyt peiliin katsomisen paikka.
perjantai 20. marraskuuta 2015
ONKO MEILLÄ VARAA?
Yhteisöveron
jako-osuudet valtiolta kunnille tulevat laskemaan. Tämä pienentää
Varkauden kaupungin tuloja arviolta 700 000 euroa ensi vuonna. Vaikka
kaupunkimme taloudellinen tulos olisikin tänä vuonna plus
merkkinen, on ensi vuosi haasteellinen taloudenpidon kannalta.
Varkaus ei ole mikään taloudellinen onnistuja, sillä tämän
vuoden taloudellinen tulos perustuu kriisikuntakriteerit täyttävälle
kunnallisveroprosentille.
Lentoliikenteen
aloittamiselle ei ole mitään esteitä, onhan meillä lähin
lentokenttä Joroisissa. Ainoa ongelma Varkauden lentojen
aloittamisessa on Varkauden kaupungin tuki lentoliikenteelle
Joroisten kentältä. Miksi kaupunkimme tukisi lentoja siitä
rahapotista, joka meillä käytetään sote-palveluiden tuottamiseen
tai lasten päivähoitoon ja peruskouluun? Kysymys kuuluukin: mitä
palveluita Varkauden kaupungissa vähennetään, jotta
lentoliikenteen tuelle löytyy rahaa budjetistamme? Kun kaupunkimme
rahaa käytetään johonkin, on se pois jostakin muusta. Näin on
aina. Ei ole olemassa loputonta rahalähdettä, ei edes valtiolla.
Varkaudessa
ollaan hereillä. Kaupunkimme tekee merkittäviä rakennushankkeita
tulevina vuosina: uusi yhtenäiskoulu, sairaala ja uimahalli. Näissä
hankkeissa kaupunkimme velkataakka tulee lisääntymään siinä
määrin, ettei se mielestäni kestä konserniyhteisöille tehtäviä
miljoona takauksia elinkeinopolitiikan nimissä. Jos kaupunki ottaa
lisää velkaa, niin sen on parasta suuntautua peruspalveluiden
tuottamiseen tarvittavaan rakentamiseen. Näillä investoinneilla
luodaan hyvät puitteet palveluiden asiakkaille, mutta myös
terveellinen työympäristö työntekijöille.
Varkaudessa
ei ole ollut yksimielistä valtuustoa viime vuosien
takauspäätöksissä. Ongelmaksi on muodostunut pitkälti se, ettei
takausten myöntäminen liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävien
hallien rakentamiseen välttämättä ole ’hyvä business’.
Liiketoiminnan harjoittamiseen sisältyy merkittäviä riskejä ja
kysymys on: pitääkö kaikkien kuntalaisten osallistua kaupungin
kautta näiden lainojen takaajaksi? Ei mielestäni pidä, vaan
liiketoiminnalle on rahoitusta tarjolla matalalla korolla ihan
suoraan ilman kaupungin takausta. Parempi on, että kaupunkimme
keskittyy omien toimitilojensa uudistamiseen. Jos velkaa pitää
ottaa, tapahtukoon se omien toimitilojen korjaamisen ja
uudisrakentamisen takia.
Muutama
sana julkisen sektorin tehottomasta tukipolitiikasta. Esimerkiksi
lentoliikenteelle maksetaan tietty tuen määrä sen mukaan kuin
lentokentän käyttö sitä vaatii. Tuki pienenee, jos lentäviä
asiakkaita on riittävän paljon. Varkauden kaupungin ja valtion tuki
Joroisten kentän liikenteelle vähentää asiakkaita Kuopion
kentällä. Kuopion lentokentän tuen tarve kasvaa samalla kun tukea
lisätään Joroisiin. Tässä ei ole mitään järkeä. Tehokkaampaa
verovarojen käyttöä olisi tässäkin tapauksessa keskittää
julkinen tuki maaliikenteen kehittämiseen, kuin sallia sen käyttö
lentoliikenteen aloittamiseen Joroisista.
Valtion
ja kuntien tulisi keskittää voimavaransa perustehtäviensä
hoitamiseen ja pitää verotus kohtuullisella tasolla. Nyt mukana on
kaikenlaisia tukia, veroja ja takauksia, joiden yhteisvaikutuksesta
syntyy vain kustannuksia ja velkariskejä, jotka kansalaiset ja
yritykset joutuu maksamaan. Kun kansalaisilla ja yrityksillä on
tilaa hengittää, syntyy siitä verotulojakin riittävästi valtion
ja kuntien kassaan kohtuullisella veroprosentilla.
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
Vaaliteemat 2
Perussuomalaisten
Suomen taloutta tervehdyttävä leikkauslista eroaa muiden puolueiden
vastaavista. Perussuomalaiset eivät leikkaa ensimmäisenä maamme
sisäisistä palveluista ja palkoista, vaan ovat valmiita leikkaamaan
euron tukipaketeista, EU:n nettojäsenmaksusta,
kehitysyhteistyövaroista ja maahanmuutosta. Mielestäni eduskuntamme
ja hallituksen ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen kansaa.
Sitten kun omat asiat ovat kunnossa, voidaan harjoittaa nykyisen
laajuisia maailmanparannushankkeita.
Nyt kun useimpien
kuntien ja valtion talous on alijäämäinen, pitää taloudenpidossa
noudattaa erityistä tarkkuutta. Tuhlailu on lopetettava. Siksi
maastamme ulospäin suuntautuvaa julkista maksuliikennettä pitää
pienentää.
Euron tukipaketeissa
on kiinni monta miljardia ja EVM sopimuksen perusteella siihen
voidaan Suomelta vielä pyytää yli 11 mrd euroa. Tämä pyyntö
velkaannuttaisi maatamme yhä lisää. Ei ole mitään järkeä olla
mukana EVM:ssä, koska se edistää velkaantumistamme.
Kreikka olisi
pitänyt jättää rahoittamatta eurovaltioiden yhteisellä
sopimuksella. Sen sijaan Saksa ja Ranska olisivat voineet tahoillaan
miettiä ratkaisua omien liikepankkiensa pelastamiseksi Kreikan
epävarmojen saatavien osalta. Nyt pankit on pelastettu ja
veronmaksajat odottavat rahojaan takaisin.
Toiveissani on, että
seuraavalla hallituskaudella:
- Suomi irtautuu
EVM:stä tai ainakin kieltäytyy rahoittamasta epävarmojen maksajien
velkoja.
- EU
nettojäsenmaksuun asetetaan noin 300 miljoonan euron katto.
-
kehitysyhteistyövaroista leikataan vähintää 500 milj. euroa ja
avun vaikuttavuudet otetaan tarkasteluun.
- maahanmuuttoa
rajoitetaan ja sen kustannuksia alennetaan.
Verovarojen tuhlailu
on lopetettava. Äänestäkää
eduskuntavaaleissa.
torstai 2. huhtikuuta 2015
Hyvinvointivaltio säilyy työllä
Suomessa
eletään alijäämäisen julkisen sektorin varjossa. Työllisyysaste
on painunut alle 70 %. Monet poliittiset esiintulot ovat viime
aikoina koskeneet leikkauslistoja, joilla on tarkoitus saada julkinen
sektori eli valtio ja kunnat taloudelliseen tasapainoon. Palveluiden
leikkauslistojen sijasta on hyvä keskittyä keinoihin, joilla
voidaan parantaa liiketoimintaa ja työllisyyttä.
Hyvinvointivaltiomme
säilyy, kun työllisyysaste saadaan nousemaan 75 %. Tähän
tarvitaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Jotta uusia työpaikkoja
syntyy, pitää yritysten liiketoiminnalle luoda hyvä ja kannustava
ympäristö.
Maassamme
tarvitaan yritysverojärjestelmän uudistus, jossa yrityksen oman
liiketoiminnan kehittämiseen käytettävä tulo on verovapaata. Tämä
mahdollistaa pääomanmuodostuksen maassamme yritysten oman toiminnan
kautta. Kun yritys kehittää liiketoimintaansa, se usein kykenee
palkkaamaan uusia työntekijöitä. Työnantajamaksuja voidaan
alentaa, jotta uusien työntekijöiden palkkaaminen on edullisempaa.
Tähän kun vielä lisätään energian hinnan lasku verotuksen
keventämisen kautta, voidaan alkaa puhua yrittäjyysmyönteisestä
ja työttömyysvastaisesta politiikasta.
Työllisyysasteen
korottamiseen tarvitaan ihmisten liikkuvuuden lisäämistä työn ja
yritystoiminnan harjoittamisen välillä. Tilimallinen ansioturva
tulee ottaa käyttöön. Siinä sama henkilökohtainen tili toimii
ansioturvan lähteenä, olipa henkilö töissä toisella tai
yrittäjänä. Silloin ansioturva ei katkea, vaikka henkilö päättää
ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi. Tilimallinen ansioturva ei
tarkoita pakkoyrittäjyyttä, vaan päätösvalta säilyy henkilöllä
itsellään.
ALV
huojennetun liiketoiminnan tulorajaa tulee nostaa 50 000 euroon. Tämä
mahdollistaa pienten liikevaihtojen tekemisen ilman täysiä ALV
tilityksiä. Tällä on vaikutusta yrityksen kykyyn palkata
työntekijä.
Leikkauslista
on minullakin mielessäni ja siitä lopuksi. Leikataan Suomen
ulkopuolelle menevistä maksuista. EU nettojäsenmaksun alennus 300 –
600 miljoonaa euroa, joka tekee 50 – 100 euroa per kansalainen.
Kehitysavun pienentäminen ja vaikuttavuuden tarkastelu, josta
vähennys valtion menoihin noin 500 miljoonaa euroa. Vastuu osasta
kehitysapua pitää siirtää kansalaisille ja järjestöille, jotka
oman päätöksensä mukaan, moraalisesti toimien voivat antaa
kehitysapua haluamilleen kohteille.
Luovutaan
rikkidirektiivistä ja päästökauppajärjestelmästä siihen
saakka, kunnes kaikki valtiot ovat niissä mukana. Tällä hetkellä
nämä järjestelmät ovat ulkomaankauppamme haitta ja ylimääräinen
kustannus. Nämä kaksi ympäristötekoa ovat pelkkiä EU tason
toimia, joilla ei ole vielä riittävää vaikuttavuutta: kumpikaan
niistä ei kosketa koko maapalloa, jonka ilmastosta on kyse. Sitten
kun kaikki valtiot tulevat mukaan, tulee Suomen ja Euroopan liittyä
niihin.
Eurovaltioiden
aloittama pelastuspakettipolitiikka kannattaa lopettaa ennen kuin
Italia tulee mukaan. Kreikan, Irlannin ja Espanjan pelastamista ei
olisi pitänyt aloittaa alkuunkaan. Saksa, Ranska ja Britannia
olisivat voineet miettiä tahoillaan, kuinka pelastavat omat
liikepankkinsa vuonna 2010, kun Kreikka tarvitsi apua euromääräisten
velkojensa maksuun. Nyt Suomen valtionvelkaa ja riihikuivaa rahaa on
pistetty tähän tuhlailuun. Kreikka on velkaisempi kuin silloin kun
sen pelastaminen alkoi ja nyt me veronmaksajat olemme vastuussa
näistä veloista ja takauksista.
Katse
on käännettävä oman maamme asioihin ja vähemmän ulkomaille.
Suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestys on hyvinvointivaltiomme
pelastus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)