Vaaliteemat 1

Keskeiset vaaliteemani on typistettävissä kolmeen sanaan:

VAPAUS
Vapaa, itsenäinen Suomi ja vapaudessa elävä kansa. Suomi on puolustamisen arvoinen maa.

TOIMEENTULO
Yhteiskunnan tulee mahdollistaa kannustava, joustava ja turvallinen ympäristö kansalaisten ja yritysten vapaalle toiminnalle siten, että toimeentulon hankkiminen työllä ja menestyminen on mahdollista.

VÄLITTÄMINEN
Lähimmäisen rakastaminen ja välittäminen rakentaa parempaa maailmaa sekä lähellä että kaukana. Rakkautta ei voi ulkoistaa jollekin toiselle, vaan se alkaa meistä jokaisesta ja vaikuttaa yhteisöihin.

Vapauden, toimeentulon ja välittämisen ajatuksilla olen vaaleissa mukana. 
Suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestys on hyvinvointivaltiomme pelastus.

Suomi nousuun työllä ja yrittämisellä

Otan muutamia keskeisiä vaaliteemoja esiin tässä kirjoituksessani. Taustaltani olen maaliskuussa 50 vuotta täyttävä YTM ja insinööri. Toimin ICT-alan yrityksessä laatupäällikkönä ja osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. 

Hyvinvointi syntyy työnteolla ja lähimmäisistä välittäen. Sen tähden olen valmis seuraaviin:

Suomeen tulee luoda kasvua tukeva ympäristö yksityiselle liiketoiminnalle.

Yritysverojärjestelmän pitää tukea pääoman muodostusta Suomeen ja liiketoiminnan kehittämistä täällä.

ALV vapaan ja huojennetun liiketoiminnan tulorajoja pitää nostaa.

Suoria julkisia yritystukia pitää vähentää ja verotusta keventämällä luoda kannustava liiketoimintaympäristö kaikille yrityksille. Markkinat valitsevat menestyjät.

Työnteolla ja yrittämisellä maksetaan perusturva ja muut julkiset palvelut. Lähimmäisistä on pidettävä huolta ja puolustettava hyvinvointivaltiota.

Työntekemisen ja yrittäjyyden välistä liikkumista tulee helpottaa vähentämällä byrokratiaa ja tuloloukkuja. Ihmiset pitää saada töihin.

Puolustusmäärärahoja on korotettava vähintään 150 miljoonaa euroa.

Päästökauppajärjestelmästä pitää luopua, kunnes Kiina, Venäjä ja USA ovat siinä mukana.

EU:n nettojäsenmaksua on alennettava.

Rikkidirektiivin rikkirajat tulee yhdenmukaistaa kaikille merille.

Koulutukseen kannattaa panostaa ja pysäyttää aloitetut leikkaukset.

Verotuksen tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että samansuuruisia ansiotuloja ja eläkkeitä verotetaan samalla prosentilla.

Valtion ja kuntien varojen käytön pitää olla läpinäkyvää, jotta kansa tietää mihin varoja käytetään.

Yllä mainittujen toimenpiteiden vaikutus on talouselämään ja työllisyyteen myönteinen. Lisäksi julkisella sektorilla voidaan keskittyä peruspalveluiden tuottamiseen tuhlailun sijasta.

Suomi nousuun työntekoa ja yrittämistä kannustavalla politiikalla.

Kreikan vaalit ja velanmaksu

Kreikassa on vaalit tänään sunnuntaina 25.1.2015. Vaalien ennakkosuosikki on sosialistinen Syriza. Puolue vaatii vaaliohjelmassaan Kreikan ulkomaisten velkojen leikkausta kolmasosalla. Velkojen leikkaaminen ja oman kansan edun ajaminen eivät ole huonoja asioita itsenäisessä valtiossa. Mutta velkojen maksamattajättäminen jarruttaa Kreikan oman verojärjestelmän kehittämistä. Tarkoitus on ollut, että veronkierto saadaan kuriin ja Kreikan valtio saa ne varat, jotka sille kuuluvat.

Kreikan verojärjestelmän kehittämistä on jarruttanut myöskin Euro maiden pelastuspaketit, joilla Kreikkaa on rahoitettu kriisin puhkeamisen jälkeen. Kriisin ratkaisua ei ole tapahtunut kaikesta ulkomaisesta velkajärjestelystä huolimatta. Kreikka on velkaisempi tänään kuin kriisin alussa.

Kreikan auttamiseksi on tehty virheitä. Euromaiden ja IMF:n tukipaketit eivät ole ratkaisseet ongelmaa, vaan ovat velan turvin eläneen Kreikan nykyisen ongelman syy. Väärin hoidettu, verojärjestelmää ei ole tarvinnut korjata.

Perussuomalaiset eivät lähteneet 2011 Kataisen hallitukseen, koska mm. euron kriisiä Kreikassa hoidetaan väärin. Velkaa ei pidä antaa ylivelkaantuneelle lisää ja varsinkin, jos tämä ei korjaa omaa taloudenpitoaan. Nyt on suomalaisten verovaroja vaarassa Kreikan tilanteen takia vähintään 2 miljardia ja tällä hetkellä enintään 7 miljardia euroa. Huh, huh. Tälle rahalle olisi ollut muuallakin käyttöä, jossa sillä olisi aikaansaatu tuotannon lisäystä.

Kataisen hallituksessa jatkettiin Kreikan rahoitusta ja euron pelastamiseksi muodostettavan EVM liikepankin perustamisen tukemista. Perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä tällaista politiikkaa. Syy ei ollut puoluepoliiittinen, vaan taloustieteellinen. On monia taloustieteilijöitä, jotka eivät voineet hyväksyä euron ja erityisesti Kreikan pelastamiseksi rakennettavaa järjestelmää. Nyt monien hallituksessa mukana olleiden kädet ovat sidotut tukipakettipolitiikkaan. Siitä pitää luopua, minkä EKP onkin myöntänyt oikeaksi, kun on alkanut USA:n keskuspankin tavoin ostamaan valtioiden velkakirjoja. Velkakirjaostot tarkoittavat sitä, että valtio lähettää keskuspankille velkakirjan tietylle summalle ja keskuspankki siirtää valtion tilille pyydetyn ja hyväksytyn summan. Kansankielellä tätä kutsutaan seteleiden painamiseksi painokoneella.

EKP:n päätös heikentää euron ulkoista arvoa suhteessa dollariin ja siten vauhdittaa euromaiden vientiä EU:n ulkopuolelle. Mutta tämä päätös tulee 4 vuotta liian myöhään. Kreikka ei ehdi mukaan. EU on velkaunioni ja velkaantuminen jatkuu Suomea myöten.

Kolumni Warkauden lehdessä 13.1.2015

VELKAANTUMISEN PYSÄYTTÄMINEN

Julkisen velkaantumisen pysäyttäminen on tärkeää tehdä riittävän ajoissa. Valtion ja kuntien velkaantumisen vähentäminen onnistuu, kun budjettien alijäämät saadaan poistettua ja julkisen sektorin taloudet tasapainoon. Esimerkiksi yritystoiminnassa ryhdytään heti radikaaleihin toimenpiteisiin, kun odotettavissa olevat tulot pienenevät. Sama pitää tehdä julkisella sektorilla ja pysäyttää velaksi eläminen. Veroja ja julkisia maksuja korottamalla vain heikennetään liike-elämän kilpailukykyä. Liian korkeat verot ja työnantajamaksut lisäksi vähentävät työntekijöiden määrää ja lisäävät työttömyyttä. Liian korkeat verot lamauttavat talouden toimeliaisuuden ja paisuttavat ennestään yli varojensa eläviä valtiota ja kuntia. Tällä hetkellä julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteestamme on noin 60 %. Osuus kansantaloudesta on liian suuri.

JOUSTAVUUDEN LISÄÄMINEN

Työllisyysasteen kasvattaminen nykyisestä alle 70 %:in tasosta 75 %:iin on taloutemme ja hyvinvointimme kulmakivi. Työtä tekemällä syntyy hyvinvointia ja varallisuutta. Työn ja yritystoiminnan tuloksena syntyy verotuloja. Työttömyyden ja työntekemisen rajaa tulee madaltaa siten, ettei synny tuloloukkuja lyhytkestoisten työtehtävien tekemisestä työttömyyden kestäessä.

On valittava ja otettava käyttöön jo kehitettyjä uusia malleja, joilla kannustetaan ja vapautetaan ihmiset liikkumaan sujuvasti työn, yritystoiminnan ja joutilaisuuden välillä vastuuta kantaen omasta ja lähimmäistensä hyvinvoinnista. Uudet mallit vaativat rohkeaa ajattelua ja valmiutta luopua vanhoista liian kalliista rakenteista. Työelämään ja yritystoimintaan osallistumisen rajaa pitää madaltaa, jotta työllisyysaste saadaan nostettua hyvinvointimme edellyttämälle tasolle.

TEHOKAS KOHDENTAMINEN

Verotuksen soisi olevan tasapuolista ja oikeudenmukaista. Verotus ei saisi häiritä talouselämää, jossa verotulot pääosin syntyvät. Saman suuruisista tuloista pitää maksaa veroa saman prosentin mukaan. Saman suuruisia työtuloja ja eläkkeitä pitää verottaa veropolitiikan periaatteiden mukaisesti samalla prosentilla, koska tulojen suuruus on määräävä tekijä. Eläkkeet ovat ansaittua tuloa siinä missä työtulotkin.

Verotuksella ja yritystukien maksamisella puututaan markkinoiden toimintaan ja samalla syntyy tehottomuutta. Esimerkiksi Varkauden Aluelämpö Oy:n päätös periä 30% korkeampaa hintaa kaukolämmöstä hybriditaloilta, ohjaa markkinoiden toimintaa julkisen sektorin toimesta. Se estää uusien energiantuottamistapojen tuloa Varkauteen ja samalla kaupunkimme visiota 'Varkaus – luovaa energiaa Itä-Suomesta' toteutumasta. Visio voi kylläkin toteutua, koska siinä puhutaan Itä-Suomesta, joten kehittyvät energiantuottamistavat leviävät kaikkialle muualle paitsi Varkauteen. Onko verovaroilla ja korotetuilla kunnan omistaman yhtiön taksoilla tarkoitus tukea kaupunkimme visiota vai estää sitä? Vision edistämiseen kaupunki käyttää verovarojaan ja tehottomuutta syntyy, kun toinen julkinen toimija omalla hinnoittelullaan estää kehittämästä 'luovaa energiaa'.

Varkauden vision toteutus on yksi esimerkki tehottomasta julkisten varojen käytöstä, jota esiintyy muuallakin. Nykyisen politiikan on muututtava ja tehottomat julkisten varojen käyttökohteet purettava. Tehottoman tukemisen sijasta verovarat pitää ohjata valtion ja kuntien lakisääteisten palveluiden hoitoon. Annetaan markkinoiden hoitaa kysymykset siitä, mitä tuotetaan, miten tuotetaan ja kenelle tuotetaan?

SANANVAPAUS

Kirjoitan tätä Pariisin tapahtumien varjossa, 'Je suis Charlie'. Meidän demokratiaamme kuuluu mm. sananvapaus, ajatuksenvapaus, kokoontumisvapaus, uskonnonvapaus ja elinkeinovapaus. Kun sanoilla on loukattu, on hyvä puolustautua sanoilla, eikä tarttua aseisiin. Barbaarinen murhaaminen pitää pysäyttää ja sen tekevät parhaiten poliisi ja puolustusvoimat. Meillä yksilöillä on oikeus puolustaa omia vapauksiamme ja omaisuuttamme, mutta väkivalloin hyökkäämään ei tarvitse lähteä. Käytetään sanan säilää rohkeasti. Eläköön vapaus ja länsimainen demokratia.

Pariisin isku oli sananvapautta vastaan

Hyökkäys Charlie Hebdo lehden toimitukseen oli hyökkäys länsimaista sananvapautta vastaan. Länsimaiseen elämään kuuluu vapaus. Länsimaissa olemme tottuneet mm seuraaviin vapauksiin: ajatuksen-, sanan- (ilmaisun-), uskonnon-, kokoontumis- ja elinkeinovapaus.

Hyökkäys ja lehden henkilöstön murhaaminen ovat tuomittavia tekoja, eivätkä ole missään suhteessa siihen, mitä lehti oli julkaissut. Charlie Hebdo lehdessä ollutta satiiria olisi tullut vastustaa samoilla keinoilla: sanoilla ja kuvilla. Murhaaminen on väärin ja siitä seuraa länsimaisen laillisuusperiaatteen mukainen (oikeudenmukainen) rangaistus sen maan lakien mukaan, missä teko on tehty.

Meidän tulee jatkaa sanallisen ja kuvallisen ilmaisun käyttöä vapauksistamme käsin. Meidän ei tarvitse sortua samoihin ala-arvoisiin keinoihin kuin lehden henkilöstöä vastaan hyökänneet. Meidän on mahdollista osoittaa vapauksiemme voimaa ja erinomaisuutta suhteessa barbarismiin juuri siinä, ettemme lähde siviileinä sotajalalle. Omaa ja lähimmäisten elämää ja omaisuutta saa puolustaa, siitä ei tarvitse luopua. Antaa viranomaisten ja sotilaiden kantaa aseita, se kuuluu heidän virkaan. Mutta väkivaltainen hyökkäys ei ole paras keino tässä tilanteessa siviilien taholta. Ei pidä myöskään luopua vapauksistamme tämän murheen takia.

Eläköön vapaus. 'Aika on surra', sanoi Saarnaaja Raamatussa.

Kreikka on taas keskusteluissa

Kreikan ongelmat lainojensa hoidossa ovat tulleet tiedotusvälineissä jälleen esiin 2014 lopussa. Vuonna 2010 keskustalaisen Matti Vanhasen hallituksessa oltiin tekemässä ensimmäistä 1,5 miljardin euron tukipakettia, jolla kokoomukselaisen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan oli tarkoitus 'ottaa niskalenkki markkinavoimista'. Niinkuin markkinavoimilla on taipumusta toimia luonnonlain omaisesti, ei Kataisen tavoite toteutunut. Tällä hetkellä Kreikkaa on tuettu ja velkoja järjestelty neljä vuotta. Tuloksena on, että Kreikalla on tällä hetkellä enemmän velkaa kuin silloin kun tukipakettipolitiikka aloitettiin.

Vuonna 2011 hallitusta muodostettaessa Perussuomalaiset eivät menneet hallitukseen, koska puolue ei voinut tukea hallituksen tukipaketteja euron pelastamiseksi. Eduskuntapuolueista ainoastaan Perussuomalaiset on vastustanut euron pelastamista valtioiden tekemillä pelastuspaketeilla. Tämä politiikka on pitänyt, eikä siitä olla luopumassa seuraavallakaan vaalikaudella. On vain selvää, ettei Kreikan velkatasolla oleva maa voi selviytyä veloistaan euron jäsenenä. Omalla valuutallaan Kreikan valtion velkojen maksu voisi onnistua paremmin ja samalla Kreikan hallitus voisi huolehtia omista kansalaisistaan. Oman kansan puolustaminen on jokaisen maan hallituksen ja parlamentin tärkein tehtävä, eikä sitä pidä riskeerata kansainvälisten rahoituslaitosten takia.

Suomen valtio on ottanut kansainvälistä velkaa osallistuakseen näihin pelastuspaketteihin. Suomen osuus Kreikan pelastuspaketissa on noin 20 kertainen suhteessa maamme rahoituslaitosten riskeihin siellä. Saksan osuus on yksi-yhteen, joka tarkoittaa että Saksa rahoitti pelastuspaketteja sen verran kuin sen rahoituslaitoksilla oli riskisaatavia Kreikasta. Vaikka pelastuspaketit eivät ole Kreikkaa voineet auttaa, niin niiden takia otetut valtion lainat pitää maksaa takaisin. Suomen kannalta tässä talouskriisissä valtion velkaantumista olisi voinut mieluummin joko välttää tai sitten otetut lainat käyttää oman talouden kehittämiseen.

Kreikan ratkaisua tammikuun lopussa odotellessa kannattaa Suomen varautua myös grexit:iin, eli Kreikan siirtymiseen omaan valuuttaan. Mitä tekee maamme hallitus? Ei ilmeisesti nytkään mitään.

Lentoliikenne, verotus ja julkinen tuki

Lentoliikenne Joroisten kentältä on kannatettava ajatus. Siihen liittyy monia myönteisiä asioita paikallisen liike-elämän kannalta. Lähin kilpaileva kenttä on Kuopion kenttä. Sinne on matkaa, ei liian pitkälti, mutta hiukan pidempi kuin Joroisiin. Lentoliikenne on Itä-Suomen syrjäisten seutujen yksi elinehto.

Mistä lennetään, se ratkaistaan rahalla. Joroisten kentän tukemiseen ei ole löytynyt riittävän vahvaa tahtotilaa. Tämän tahtotilan rakentamiseksi kauppakamari ja elinkeinoyhtiöt voivat tehdä paljon, kun juoksevat kokoon Joroisista tapahtuvan lentämisen tukemiseen ja kannattamiseen halukkaita yhteisöjä ja yksilöitä. Kyseessä on miljoonan euron liiketoiminta, johon halukkaita rahoittajia haetaan. Rahoitukseen liittyvä kokous tulee olemaan tärkeä, kunhan kauppakamari sellaisen järjestää.

On huomioitavaa että Kuopion lentokenttä saa tukea Helsinki-Vantaan ylijäämästä. Kuopion kenttä on maakuntaohjelmassa ainoa kehitettävä lentokenttä Pohjois-Savossa. Lentoliikennettä kannattaa kehittää Itä-Suomessa ja siihen Kuopion kenttä on soveltuvin.

Tasapuolinen verotus

Tasapuolisuus pyrkii varmistamaan sen, ettei veroja kerätä eri perusteilla samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä. Tasapuolisuus varmistaa sen, että samoista verotettavista tuloista menee veroa samalla prosentilla.

Miksi kunnallisveroa kerätään? Lainsäädännön vaatimukset, peruspalveluiden tuottaminen. Veroa ei pidä kerätä liikaa, koska yliverotus syö ostovoimaa tarpeettomasti.

Verot kerätään kaikilta ja käytetään peruspalveluiden tuottamiseen. Siihen ei pidä sekoittaa mitään ylimääräistä, joka varsinkin taloudellisen matalasuhdanteen aiheuttaman alijäämän aikana karsitaan turhana, jotta peruspalveluiden tuottaminen ja resurssointi voidaan varmistaa.

Lentoliikenne Varkauden seudulla nojaa elinkeinoelämän tarpeisiin

Lentoliikenteen kehittäminen Varkauden seudulla nojaa vahvasti Joroisten lentokentän toiminnan käynnistämiseen ja sen liikenteen saamiseksi kannattavaksi.

Kannattavuus syntyy tuotteen hinnoittelulla siten, että hinta on riittävän korkea kattamaan tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Oikein hinnoitellulla tuotteella pystytään kattamaan tuotannon kustannukset.

Kannattavan lentoliikenteen syntymiseksi kannattaa miettiä miten liikennöintiä tuetaan:

1. antavatko yritykset ja yhteisöt tukisummia kentän toimintaan?
2. hinnoitellaanko liput siten, että asiakkaat tukevat toimintaa käytön mukaan?

Oikeudenmukaista olisi hinnoittelulla varmistaa, että jokainen kenttää käyttävä yhteisö osallistuu kentän toiminnan käynnissä pitämiseen. Siis tuki on lippujen hinnoissa.

Eihän se ole oikein, että jotkut tukevat kentän toimintaa ja toiset eivät. Kenttää voisi tällöin käyttää edullisesti nekin, jotka eivät osallistu kentän tukemiseen. Puhutaan vapaamatkustajista, joita ei lentoliikenteessäkään kaivata.

Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ne jotka käyttävät maksavat käytöstä.

Julkishyödykkeet ovat asia erikseen, jossa kaikki maksavat, mutta harvat käyttävät. Lentoliikenne Joroisista ei ole julkishyödyke, koska se ei ole ilmainen.

Toisin on esimerkiksi vaikkapa puiston tai kirjaston käyttö, joita rahoitetaan verovaroin ja kaikki voivat käyttää. Tällaista voi tukea kuntaverolla.

Kaupunki ei voi olla suurin tukija

Varkauden kaupunki ei voi olla suurin tukija lentoliikenteen mahdollisessa tukemisessa, koska kaupungin virkaihmiset eivät ole suurin asiakasryhmä. Mielestäni, jotta oikeudenmukaisuus toteutuu, pitää lippujen hinnoissa oleva tukisumma olla sama kaikille, jotta tukeminen menee käyttötarpeen mukaan ja siten varmistetaan, ettei vapaamatkustajia pääse syntymään lentoliikenteeseen. Onhan tämä kaikkien käyttäjien yhteinen hanke toteutuessaan.

Kaikilla käyttäjillä on intresseissä Joroisten lentokentän käyntiin saaminen hyvillä vuoroilla. Miksi siitä ei oltaisi valmiita maksamaan oikeudenmukaisesti siten, että ne jotka lentävät maksavat. Turhaa on kerätä verovaroilla kaikilta, koska kyseessä ei ole julkishyödyke tai kunnan peruspalvelu.

Kyseessä ei siis ole 'juupas-eipäs' väittely vailla perusteita, vaan lentoliikenteen käyntiin saamiseksi kannattaa nojautua vahvasti arvoihin, jotka määrittävät markkinataloutta ja ovat oikeudenmukaisuuden täyttäviä. Hyvä markkinalähtöinen ratkaisu on siis olemassa.

Julkisen tukemisen ongelmia

Julkisen sektorin käsi näkyy sekä hyvässä että pahassa markkinoilla. Yksityisten liiketoimien tukemisessa voidaan saavuttaa menestystä, mutta myös kaataa toimialalta yrityksiä, jotka kärsivät toisten tukemisesta.

Joroisten kentän tukeminen julkisista varoista (kuntaveroilla) lisää Kuopion lentokentän tuen tarvetta, kun osa matkustajista siirtyy Joroisiin. Tällainen ei ole tehokasta verovarojen käyttöä, vaan täyttää tuhlailun kriteerit.

Salailua, pääomitusta ja lisämäärärahaa Varkaudessa

Varkauden kaupunginvaltuustossa oli 10.11.2014 kahdessa erillisessä pykälässä käsittelyssä kaupungin omistamien osakeyhtiöiden rahoitukseen liittyviä esityksiä. Ensimmäisessä käsiteltiin Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n pääomittamista 1,4 miljoonan euron suuruisella pääomalainalla. Pääomalaina menee yhtiön kautta akkutehdasrakennukseen liittyvän lainan hoitoon. Akkutehdas on konkurssissa ja se ei ole pystynyt maksamaan teollisuuskiinteistöstään vuokria Teollisuuskylä Oy:lle. Tämä on painanut Teollisuuskylä Oy:n taloutta.

Kaupunki ottaa velkaa ja sijoittaa rahat 100%:sti omistamaansa Teollisuuskylään. Yhtiön on tarkoitus aloittaa tämän nyt myönnetyn pääomalainan takaisinmaksut 2 vuoden kuluttua. Ongelmallista tässä päätöksessä on ollut ensiksikin se, ettei tietoa ole annettu riittävästi viimeisen parin vuoden aikana vedoten osakeyhtiön liikesalaisuuksiin. Ongelmat olivat tiedossa, muttei suoraa puhetta akkutehtaan vaikutuksista voitu ilmoittaa.

Toiseksi ongelmana pääomalainan myöntämisessä oli, ettei Teollisuuskylällä ollut esittää maksumiehiä tälle lainalle vielä tässä vaiheessa, vaikka aikaa maksajien hankkimiseen on ollut. Nyt valtuusto teki päätöksen, vaikkei maksajaa Teollisuuskylän lisäksi tunnu muualta vielä löytyvän. Teollisuuskylä tunnetusti ei pysty tämän hetken tilanteessa maksamaan tätäkään pääomalainaa. Jos tämä jatkuu seuraavien kahden vuoden ajan muuttumattomana ei pysty silloinkaan. Mitä sitten tehdään?

Toinen päätös liittyi Navitas Kehitys Oy:n lisämäärärahaan, jolla katetaan toimitusjohtajan vaihdoksesta aiheutuneita kustannuksia. Yhtiössä ei oltu varauduttu vaihdoksen aiheuttamiin kustannuksiin vuosibudjetissa. Ongelmia tässä oli, että Navitas Kehitys Oy:ssä on muitakin omistajia kuin Varkauden kaupunki. Yhtiön hallitus oli kuitenkin tehnyt päätöksen, että Varkauden kaupunki rahoittaa tämän lisämäärärahan kokonaisuudessaan. Perusteluna oli se, että Varkauden kaupunki omistaa enemmistön yhtiöstä. Miksi yhtiö hakee veronmaksajia apuun, kun kyseinen asia on yhtiön sisäinen asia? Ihmettelin asiaa kokouksessa.

Molemmat rahoituspäätökset menivät valtuustossa läpi perussuomalaisten vastaesityksistä huolimatta. Perussuomalaisten lisäksi muutama muu valtuutettu vastusti hallituksen esityksiä. Ei lainaa tai lisämäärärahoja pidä jakaa kaupungin toimesta heppoisin perustein. Ei ainakaan perussuomalaisten mielestä.

Ensiksikin Teollisuuskylän osalta vastustus perustui yhtiön harjoittamaan salailuun, jota on harjoitettu vuosia vedoten osakeyhtiölakiin. Kaikkea ei kerrota, eikä ole kerrottu valtuutetuille. Toiseksi velkarahalla tapahtuva velan maksu vaikeuttaa kaupunkimme taloudellista tilannetta entisestään. Eihän Teollisuuskylällä ollut esittää maksajaa, joka maksaa nämä pääomalainat ja akkutehtaaseen kohdistuvia velkoja. Jos olisimme kysyneet asiaa, olisi vastauksena ollut edelleenkin ettei voida paljastaa nimiä tai sopimus kirjoitetaan ensi viikolla (sen jälkeen nimi tulee julki). Näitä selityksiä on kuultu. Silti lainaa annetaan puutteellisin tiedoin.

Verovaroja ei pidä riskeerata, kun pankitkaan eivät lainaa silmät sidottuina ja epävarmoina maksajasta. Pankkiireille valtuuston päätös on unelma: velalla velan maksaminen lisää korkotuottoja pankissa. Eihän tämän parempaa pankinjohtajan ystävää voi olla kuin Varkauden kaupunkikonserni.

Avoimuus ja tiedon saaminen on vapaan demokratian edellytys. Saman tiedon varassa ihmiset voivat tasa-arvoisesti tehdä päätöksiä. Salailu johtaa maamme turmioon ja eliitin valtaan: valta on niillä, joille asiat kerrotaan. Tämä ei ole kansanvaltaa vaan harvainvaltaa. Kansanvallan puolustamiseksi kannattaa vastustaa pienen kaupungin valtuustossa esityksiä, joiden tiimoilta on harjoitettu salailua ja riskeerataan verovaroja. Eläköön avoimuus, kansanvalta ja sananvapaus.