sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Vaaliteemat 2


Perussuomalaisten Suomen taloutta tervehdyttävä leikkauslista eroaa muiden puolueiden vastaavista. Perussuomalaiset eivät leikkaa ensimmäisenä maamme sisäisistä palveluista ja palkoista, vaan ovat valmiita leikkaamaan euron tukipaketeista, EU:n nettojäsenmaksusta, kehitysyhteistyövaroista ja maahanmuutosta. Mielestäni eduskuntamme ja hallituksen ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen kansaa. Sitten kun omat asiat ovat kunnossa, voidaan harjoittaa nykyisen laajuisia maailmanparannushankkeita.

Nyt kun useimpien kuntien ja valtion talous on alijäämäinen, pitää taloudenpidossa noudattaa erityistä tarkkuutta. Tuhlailu on lopetettava. Siksi maastamme ulospäin suuntautuvaa julkista maksuliikennettä pitää pienentää.

Euron tukipaketeissa on kiinni monta miljardia ja EVM sopimuksen perusteella siihen voidaan Suomelta vielä pyytää yli 11 mrd euroa. Tämä pyyntö velkaannuttaisi maatamme yhä lisää. Ei ole mitään järkeä olla mukana EVM:ssä, koska se edistää velkaantumistamme.

Kreikka olisi pitänyt jättää rahoittamatta eurovaltioiden yhteisellä sopimuksella. Sen sijaan Saksa ja Ranska olisivat voineet tahoillaan miettiä ratkaisua omien liikepankkiensa pelastamiseksi Kreikan epävarmojen saatavien osalta. Nyt pankit on pelastettu ja veronmaksajat odottavat rahojaan takaisin.

Toiveissani on, että seuraavalla hallituskaudella:
- Suomi irtautuu EVM:stä tai ainakin kieltäytyy rahoittamasta epävarmojen maksajien velkoja.
- EU nettojäsenmaksuun asetetaan noin 300 miljoonan euron katto.
- kehitysyhteistyövaroista leikataan vähintää 500 milj. euroa ja avun vaikuttavuudet otetaan tarkasteluun.
- maahanmuuttoa rajoitetaan ja sen kustannuksia alennetaan.

Verovarojen tuhlailu on lopetettava. Äänestäkää eduskuntavaaleissa.

torstai 2. huhtikuuta 2015

Hyvinvointivaltio säilyy työllä


Suomessa eletään alijäämäisen julkisen sektorin varjossa. Työllisyysaste on painunut alle 70 %. Monet poliittiset esiintulot ovat viime aikoina koskeneet leikkauslistoja, joilla on tarkoitus saada julkinen sektori eli valtio ja kunnat taloudelliseen tasapainoon. Palveluiden leikkauslistojen sijasta on hyvä keskittyä keinoihin, joilla voidaan parantaa liiketoimintaa ja työllisyyttä.

Hyvinvointivaltiomme säilyy, kun työllisyysaste saadaan nousemaan 75 %. Tähän tarvitaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Jotta uusia työpaikkoja syntyy, pitää yritysten liiketoiminnalle luoda hyvä ja kannustava ympäristö.

Maassamme tarvitaan yritysverojärjestelmän uudistus, jossa yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen käytettävä tulo on verovapaata. Tämä mahdollistaa pääomanmuodostuksen maassamme yritysten oman toiminnan kautta. Kun yritys kehittää liiketoimintaansa, se usein kykenee palkkaamaan uusia työntekijöitä. Työnantajamaksuja voidaan alentaa, jotta uusien työntekijöiden palkkaaminen on edullisempaa. Tähän kun vielä lisätään energian hinnan lasku verotuksen keventämisen kautta, voidaan alkaa puhua yrittäjyysmyönteisestä ja työttömyysvastaisesta politiikasta.

Työllisyysasteen korottamiseen tarvitaan ihmisten liikkuvuuden lisäämistä työn ja yritystoiminnan harjoittamisen välillä. Tilimallinen ansioturva tulee ottaa käyttöön. Siinä sama henkilökohtainen tili toimii ansioturvan lähteenä, olipa henkilö töissä toisella tai yrittäjänä. Silloin ansioturva ei katkea, vaikka henkilö päättää ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi. Tilimallinen ansioturva ei tarkoita pakkoyrittäjyyttä, vaan päätösvalta säilyy henkilöllä itsellään.

ALV huojennetun liiketoiminnan tulorajaa tulee nostaa 50 000 euroon. Tämä mahdollistaa pienten liikevaihtojen tekemisen ilman täysiä ALV tilityksiä. Tällä on vaikutusta yrityksen kykyyn palkata työntekijä.

Leikkauslista on minullakin mielessäni ja siitä lopuksi. Leikataan Suomen ulkopuolelle menevistä maksuista. EU nettojäsenmaksun alennus 300 – 600 miljoonaa euroa, joka tekee 50 – 100 euroa per kansalainen. Kehitysavun pienentäminen ja vaikuttavuuden tarkastelu, josta vähennys valtion menoihin noin 500 miljoonaa euroa. Vastuu osasta kehitysapua pitää siirtää kansalaisille ja järjestöille, jotka oman päätöksensä mukaan, moraalisesti toimien voivat antaa kehitysapua haluamilleen kohteille.

Luovutaan rikkidirektiivistä ja päästökauppajärjestelmästä siihen saakka, kunnes kaikki valtiot ovat niissä mukana. Tällä hetkellä nämä järjestelmät ovat ulkomaankauppamme haitta ja ylimääräinen kustannus. Nämä kaksi ympäristötekoa ovat pelkkiä EU tason toimia, joilla ei ole vielä riittävää vaikuttavuutta: kumpikaan niistä ei kosketa koko maapalloa, jonka ilmastosta on kyse. Sitten kun kaikki valtiot tulevat mukaan, tulee Suomen ja Euroopan liittyä niihin.

Eurovaltioiden aloittama pelastuspakettipolitiikka kannattaa lopettaa ennen kuin Italia tulee mukaan. Kreikan, Irlannin ja Espanjan pelastamista ei olisi pitänyt aloittaa alkuunkaan. Saksa, Ranska ja Britannia olisivat voineet miettiä tahoillaan, kuinka pelastavat omat liikepankkinsa vuonna 2010, kun Kreikka tarvitsi apua euromääräisten velkojensa maksuun. Nyt Suomen valtionvelkaa ja riihikuivaa rahaa on pistetty tähän tuhlailuun. Kreikka on velkaisempi kuin silloin kun sen pelastaminen alkoi ja nyt me veronmaksajat olemme vastuussa näistä veloista ja takauksista.

Katse on käännettävä oman maamme asioihin ja vähemmän ulkomaille. Suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestys on hyvinvointivaltiomme pelastus.