Yhteisöveron
jako-osuudet valtiolta kunnille tulevat laskemaan. Tämä pienentää
Varkauden kaupungin tuloja arviolta 700 000 euroa ensi vuonna. Vaikka
kaupunkimme taloudellinen tulos olisikin tänä vuonna plus
merkkinen, on ensi vuosi haasteellinen taloudenpidon kannalta.
Varkaus ei ole mikään taloudellinen onnistuja, sillä tämän
vuoden taloudellinen tulos perustuu kriisikuntakriteerit täyttävälle
kunnallisveroprosentille.
Lentoliikenteen
aloittamiselle ei ole mitään esteitä, onhan meillä lähin
lentokenttä Joroisissa. Ainoa ongelma Varkauden lentojen
aloittamisessa on Varkauden kaupungin tuki lentoliikenteelle
Joroisten kentältä. Miksi kaupunkimme tukisi lentoja siitä
rahapotista, joka meillä käytetään sote-palveluiden tuottamiseen
tai lasten päivähoitoon ja peruskouluun? Kysymys kuuluukin: mitä
palveluita Varkauden kaupungissa vähennetään, jotta
lentoliikenteen tuelle löytyy rahaa budjetistamme? Kun kaupunkimme
rahaa käytetään johonkin, on se pois jostakin muusta. Näin on
aina. Ei ole olemassa loputonta rahalähdettä, ei edes valtiolla.
Varkaudessa
ollaan hereillä. Kaupunkimme tekee merkittäviä rakennushankkeita
tulevina vuosina: uusi yhtenäiskoulu, sairaala ja uimahalli. Näissä
hankkeissa kaupunkimme velkataakka tulee lisääntymään siinä
määrin, ettei se mielestäni kestä konserniyhteisöille tehtäviä
miljoona takauksia elinkeinopolitiikan nimissä. Jos kaupunki ottaa
lisää velkaa, niin sen on parasta suuntautua peruspalveluiden
tuottamiseen tarvittavaan rakentamiseen. Näillä investoinneilla
luodaan hyvät puitteet palveluiden asiakkaille, mutta myös
terveellinen työympäristö työntekijöille.
Varkaudessa
ei ole ollut yksimielistä valtuustoa viime vuosien
takauspäätöksissä. Ongelmaksi on muodostunut pitkälti se, ettei
takausten myöntäminen liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävien
hallien rakentamiseen välttämättä ole ’hyvä business’.
Liiketoiminnan harjoittamiseen sisältyy merkittäviä riskejä ja
kysymys on: pitääkö kaikkien kuntalaisten osallistua kaupungin
kautta näiden lainojen takaajaksi? Ei mielestäni pidä, vaan
liiketoiminnalle on rahoitusta tarjolla matalalla korolla ihan
suoraan ilman kaupungin takausta. Parempi on, että kaupunkimme
keskittyy omien toimitilojensa uudistamiseen. Jos velkaa pitää
ottaa, tapahtukoon se omien toimitilojen korjaamisen ja
uudisrakentamisen takia.
Muutama
sana julkisen sektorin tehottomasta tukipolitiikasta. Esimerkiksi
lentoliikenteelle maksetaan tietty tuen määrä sen mukaan kuin
lentokentän käyttö sitä vaatii. Tuki pienenee, jos lentäviä
asiakkaita on riittävän paljon. Varkauden kaupungin ja valtion tuki
Joroisten kentän liikenteelle vähentää asiakkaita Kuopion
kentällä. Kuopion lentokentän tuen tarve kasvaa samalla kun tukea
lisätään Joroisiin. Tässä ei ole mitään järkeä. Tehokkaampaa
verovarojen käyttöä olisi tässäkin tapauksessa keskittää
julkinen tuki maaliikenteen kehittämiseen, kuin sallia sen käyttö
lentoliikenteen aloittamiseen Joroisista.
Valtion
ja kuntien tulisi keskittää voimavaransa perustehtäviensä
hoitamiseen ja pitää verotus kohtuullisella tasolla. Nyt mukana on
kaikenlaisia tukia, veroja ja takauksia, joiden yhteisvaikutuksesta
syntyy vain kustannuksia ja velkariskejä, jotka kansalaiset ja
yritykset joutuu maksamaan. Kun kansalaisilla ja yrityksillä on
tilaa hengittää, syntyy siitä verotulojakin riittävästi valtion
ja kuntien kassaan kohtuullisella veroprosentilla.